Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: HS:n tiedot | Poliisi haluaa seurata ihmisiä ilman heihin kohdistuvaa rikosepäilyä

Helsingin Sanomat Uutinen 27.11.2025
Pisteet
60
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
55
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
60
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin poliisin laajenevat valvontavaltuudet ja perustuslain muutoksen, joka mahdollistaisi seurannan ilman rikosepäilyä. Lukijalle välittyy huoli kansalaisoikeuksien kaventumisesta, sillä tekstissä korostetaan nimenomaan väärinkäytösten mahdollisuutta ja yksityisyyden suojaan kohdistuvaa uhkaa.

Uutinen Helsingin Sanomat HS-tilaajille Mikko Gustafsson , Susanna Reinboth · 27.11.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansalainen

Artikkeli lähestyy aihetta tavallisen kansalaisen näkökulmasta, korostaen yksilön oikeuksia suhteessa viranomaisten valtaan.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
55
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli käyttää latautunutta kieltä ja kehystää poliisin valtuudet ensisijaisesti uhkana kansalaisille. Vaikka aihe on merkittävä, painotus on selvästi kriittinen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli kritisoi viranomaisten valtuuksien laajentamista, mikä on tyypillistä vahtikoirajournalismia. Vaikka sävy on kriittinen, se ei edusta selkeää vasemmisto-oikeisto-ideologiaa, vaan keskittyy vallankäytön tarkasteluun.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Yksityisyyden suoja
  • Väärinkäytösten riski

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Poliisin ja suojelupoliisin perustelut valtuuksien tarpeellisuudelle puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi muutos on esitetty, mikä tekee arvioinnista yksipuolista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Epäluottamus
Huoli

Huoli kansalaisten yksityisyyden suojan kaventumisesta.

Epäluottamus

Epäluottamus viranomaisten toimintaa kohtaan.

Latautunut kieli

Sanavalinnat kuten "seurata ihmisiä" luovat uhkaavan tunnelman.

Retoriset kysymykset

Kysymys lukijalle ohjaa tätä pohtimaan asiaa henkilökohtaisena uhkana.

Tunnevetoaminen on läsnä, mutta se kytkeytyy perustuslailliseen keskusteluun, mikä tekee siitä ymmärrettävää, joskin manipuloivaa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat artikkelin ydinsisältöä, vaikka sävy onkin latautunut.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko on informatiivinen mutta käyttää provokatiivista asetelmaa: "Poliisi haluaa seurata ihmisiä ilman heihin kohdistuvaa rikosepäilyä".

Otsikon lataus: Latautunut

Sana "seurata ihmisiä" on latautunut ja luo mielikuvan laajamittaisesta valvonnasta.

Kärjistys: 25/100

Artikkeli luo vastakkainasettelua poliisin ja kansalaisten välille.

Populismi: 30/100

Artikkeli vetoaa kansalaisten huoleen ja epäluottamukseen eliittiä/viranomaisia kohtaan.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Poliisi ja suojelupoliisi on mainittu, mutta heidän suoraa ääntään tai perustelujaan ei ole kuultu.

5 JSN-arvio 60/100 · 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

Ei havaittuja vahvuuksia.

Heikkoudet

  • JO 11: Otsikointi ja ingressi sekoittavat mielipiteellistä kehystystä uutisointiin.
  • JO 11: Toimittajan kanta ja latautunut kieli sekoittuvat uutisen faktapohjaiseen raportointiin.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta käsittelytapa on perinteinen uutisaiheen kehystys.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee kansalaisoikeuksien puolustajia ja poliisin toimivaltuuksien kriitikoita, sillä se nostaa esiin yksityisyyden suojan kaventumisen ja väärinkäytösten riskin.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että poliisin uudet valtuudet ovat suora uhka kansalaisten yksityisyydelle. ”Miltä kuulostaa poliisin mahdollisuus seurata viestejäsi ja puheluitasi, vaikka sinun ei epäillä syyllistyvän mihinkään rikokseen?”
Kuka saa äänen Artikkeli keskittyy viranomaisten ja työryhmän ehdotukseen, mutta nostaa esiin kriittisen näkökulman väärinkäytösten mahdollisuudesta. ”Valmistelijat myöntävät, että uudet valtuudet avaavat mahdollisuuden viranomaisten väärinkäytöksille.”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli nostaa esiin poliisin laajenevat valvontavaltuudet ja perustuslain muutoksen, joka mahdollistaisi seurannan ilman rikosepäilyä. Lukijalle välittyy huoli kansalaisoikeuksien kaventumisesta, sillä tekstissä korostetaan nimenomaan väärinkäytösten mahdollisuutta ja yksityisyyden suojaan kohdistuvaa uhkaa.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, painottaako artikkeli tarkoituksellisesti valvontavaltuuksien riskejä niiden tarpeellisuuden kustannuksella, mikä voi ohjata lukijan suhtautumaan ehdotukseen kielteisesti.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Valvontavaltuuksien kuvaaminen ihmisten seuraamisena.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen oikeusministeriö laajempi kuva → Katso kirjoittajan Mikko Gustafsson muut analyysit →
oikeusministeriö Poliisi politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Tutkiva

Tiedot tästä analyysistä

- Poliisi haluaa saada oikeuden [...73 sanaa...] keinoja seurata kansalaisten elämää salaa.

Sisältö haettu
15.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →