← Etusivu

Analyysi artikkelista: Venäjän kartoilla näkyy nyt jotain, mitä ei pitäisi

Iltalehti Uutinen 30.6.2026
Pisteet
69
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
35
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini58
  • Grok 4.335

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini63
  • Grok 4.365

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi ajatusta Venäjän sotilaallisten kohteiden jatkuvasta seurannasta osana pohjoismaista turvallisuusyhteistyötä. Lukijalle välittyy kuva Venäjän sensuuritoimista lähinnä koomisena epäonnistumisena, mikä vahvistaa mielikuvaa Venäjän teknologisesta ja strategisesta haavoittuvuudesta.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa sotilasasiantuntijan arvioon ja pohjoismaiseen yhteistyöselvitykseen.

35
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään asiallinen, mutta se valitsee näkökulmaksi länsimaisen yhteistyöselvityksen, joka korostaa Venäjän toimien epäonnistumista. Vinouma on lievä ja tyypillinen uutisgenrelle, jossa länsimainen näkökulma on ensisijainen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee turvallisuuspolitiikkaa ja sotilaallisia kohteita, mikä on luonnostaan Nato-myönteistä, mutta se ei suoraan ota kantaa sisäpoliittisiin kysymyksiin. Lukijan ajatus taipuu Venäjän toimien epäonnistumisen tunnustamiseen.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäjän sensuurin epäonnistuminen
  • Sotilaskohteiden seurannan merkitys

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Venäjän näkökulmaa tai virallisia perusteluja sumentamiselle ei ole haettu. — Lukija saa vain yhden osapuolen tulkinnan sensuurin motiiveista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa kylmään realismiin sotilaallisten kohteiden seurannasta.

Historialliset vertailut / metaforat

Viittaus Streisand-ilmiöön selittää ilmiön psykologista mekanismia.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja perustuu asialliseen analyysiin ilmiöstä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 35/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 35/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini42
  • Grok 4.335

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko herättää uteliaisuutta jättämällä kohteen nimeämättä, mutta se on informatiivinen suhteessa ingressiin.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvailee ilmiötä ilman voimakkaita latauksia.

Kärjistys: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini34
  • Grok 4.325

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli kuvaa Venäjän toimia kriittisesti, mutta ei käytä dehumanisoivaa kieltä.

Populismi: 2/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini2
  • Grok 4.35

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä populistisia kansa vs. eliitti -rakenteita.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Yandexia tai Venäjän viranomaisia ei ole kuultu. He olisivat voineet kommentoida, onko sumentaminen tarkoituksellista vai tekninen virhe.

5 JSN-arvio 65/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

65
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Käytetty usean pohjoismaisen median yhteistä selvitystä.
  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu faktoista.
  • JO 10: Lähteet on mainittu selkeästi.

Heikkoudet

  • JO 21: Venäjän osapuolta tai Yandexia ei ole kuultu vastineen saamiseksi.
  • JO 21: Vastapuolen kuuleminen puuttuu.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu pohjoismaiseen yhteistyöselvitykseen, joka on uutta tietoa.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee länsimaista turvallisuuspoliittista keskustelua, jossa Venäjän sotilaallinen toiminta ja sensuuriyritykset esitetään epäonnistuneina ja läpinäkyvinä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän sotilaskohteiden sijainti ja niiden seuranta on lukijalle luonnollinen ja hyväksyttävä uutisaihe. ”Venäjän sensuuri paljasti vahingossa 119 sotilaskohdetta Suomen lähialueilta.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden yhteiseen selvitykseen ja asiantuntija-arvioon, jättäen venäläisen osapuolen äänen kuulumattomiin. ”Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n, Norjan NRK:n, Tanskan DR:n ja Viron Delfin tutkimuksen mukaan”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi ajatusta Venäjän sotilaallisten kohteiden jatkuvasta seurannasta osana pohjoismaista turvallisuusyhteistyötä. Lukijalle välittyy kuva Venäjän sensuuritoimista lähinnä koomisena epäonnistumisena, mikä vahvistaa mielikuvaa Venäjän teknologisesta ja strategisesta haavoittuvuudesta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kyseessä vain tekninen havainto vai osa laajempaa informaatiovaikuttamista, jossa korostetaan Venäjän sotilaallista haavoittuvuutta juuri Nato-laajentumisen jälkeisessä turvallisuusympäristössä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 81/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini81
  • Grok 4.380

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

81/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu selvitykseen, jonka väitteet 119 kohteesta ovat tarkistettavissa raportista.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • sotilaskohteiden sijainti
  • karttapalveluiden sensuuri

Suositellut lähteet

  • SVT
  • NRK
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia Katso aiheen Johan Huovinen laajempi kuva Katso kirjoittajan Mikael Shepelenko muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Puolustuspolitiikka
  • Teknologia (Yleistä)
  • Armeijat ja aseelliset joukot
  • Levottomuudet ja sodat
  • Turvallisuuspolitiikka

Tiedot tästä analyysistä

Venäjän sensuuri paljasti vahingossa 119 [...210 sanaa...] karttapalvelujen satelliittikuvissa ja sotilassatelliittien avulla.

Sisältö haettu
30.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →