Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: PS:n edustaja vaikenee Erikoisjoukot-poissaolostaan – näin Halla-aho kommentoi

Ilta-Sanomat Uutinen 2.7.2026
Pisteet
71
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rinnastaa perussuomalaisten kansanedustajan tosi-tv-kuvaukset aiemmin kohuttuun vihreiden puheenjohtajan tapaukseen. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka kyseessä on eri puolueiden edustajat, molempien toimintatapa – poissaolon ilmoittaminen 'henkilökohtaisena syynä' – on puhemiehen mukaan virheellinen ja läpinäkymätön.

Uutinen Ilta-Sanomat Mira Kokko · 2.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee kansanedustajien työtapoja ja eduskunnan sääntöjen noudattamista.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteeltaan tasapainoinen, vaikka Lundénin oma ääni puuttuukin. Puhemiehen rooli asiantuntijana ja linjanvetäjänä korostuu, mikä on luontevaa uutisaiheen kannalta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli kohtelee molempien puolueiden edustajia samalla tavalla nostamalla esiin saman sääntörikkomuksen. Lukijan ajatus ei taivu kumpaankaan suuntaan, vaan keskittyy eduskunnan sääntöjen noudattamiseen.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Puhemiehen näkemys poissaolojen ilmoittamisen tärkeydestä.

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Lundénin oma näkemys siitä, miksi hän osallistui kuvauksiin ja miksi hän ei vastannut haastattelupyyntöihin. — Lukija ei saa kuulla kritiikin kohteen omaa selitystä tilanteelle.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa eduskunnan sääntöihin ja puhemiehen asialliseen linjaan.

Konflikti- tai kriisikehys

Poissaolojen ilmoittaminen ja tosi-tv-ohjelmiin osallistuminen asetetaan vastakkain eduskuntatyön kanssa.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja perustuu lähinnä eduskunnan sisäiseen kritiikkiin poissaolojen ilmoittamistavoista.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 18

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko lupaa kertoa Lundénin vaikenemisesta, ja leipäteksti vahvistaa tämän haastattelupyyntöjen epäonnistumisella.

Klikkihoukutus: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko vihjaa vaikenemiseen, mikä on tyypillinen tapa luoda jännitettä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa tilannetta ilman latautuneita adjektiiveja.

Kärjistys: 18/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei polarisoi, vaan käsittelee molempia tapauksia samalla sääntöjen noudattamisen kriteeristöllä.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei ole populistinen; se keskittyy eduskunnan sisäisiin sääntöihin eikä käytä kansa vs. eliitti -asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Mikko Lundénia on yritetty tavoittaa, mutta hän ei ole vastannut. Jani Mäkelä on vastannut lyhyesti tekstiviestillä.

5 JSN-arvio 65/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

65
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Puhemiehen näkemys on tuotu esiin tasapainottavana tekijänä.
  • JO 11: Toimittaja on pyrkinyt tavoittamaan kaikki osapuolet.

Heikkoudet

  • JO 21: Lundénin oma ääni puuttuu, vaikka häntä kritisoidaan.
  • JO 21: Kohdetta ei ole saatu kuultua, vaikka häntä käsitellään kriittisesti.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen jatkumo aiemmalle keskustelulle, mutta uusi tieto Lundénin tapauksesta on uutisarvoinen.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee eduskunnan toimintatapojen ja avoimuuden vaalijoita: artikkeli nostaa esiin kansanedustajien poissaolojen ilmoittamisen epäjohdonmukaisuuden ja puhemiehen tiukan linjan.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että tosi-tv-kuvauksiin osallistuminen on julkista keskustelua vaativa asia, vaikka se tapahtuisi vapaa-ajalla. ”Lundén ei ole vastannut IS:n haastattelupyyntöihin.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Kansanedustaja Lundénin toimijuus on passiivinen; hän ei vastaa yhteydenottoihin, jolloin hänen näkökulmansa jää puuttumaan. ”Lundén ei ole vastannut IS:n haastattelupyyntöihin.”
Kuka saa äänen Puhemies Jussi Halla-aho saa laajasti tilaa perustella eduskunnan linjaa, kun taas Lundén ja Mäkelä jäävät vastaamatta tai antavat lyhyitä kommentteja muille medioille. ”Tavoitimme eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon (ps) kommentoimaan Lundénin poissaoloa.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli rinnastaa perussuomalaisten kansanedustajan tosi-tv-kuvaukset aiemmin kohuttuun vihreiden puheenjohtajan tapaukseen. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka kyseessä on eri puolueiden edustajat, molempien toimintatapa – poissaolon ilmoittaminen 'henkilökohtaisena syynä' – on puhemiehen mukaan virheellinen ja läpinäkymätön.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, pyrkiikö artikkeli tasapainottamaan aiempaa uutisointia Sofia Virran tapauksesta nostamalla esiin vastaavan tilanteen toisesta puolueesta, jotta poliittinen tasapuolisuus säilyy.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Perussuomalaiset laajempi kuva → Katso kirjoittajan Mira Kokko muut analyysit →
Perussuomalaiset Jani Mäkelä Vihreät Sofia Virta Jussi Halla-aho Mikko Lundén politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Yksi perussuomalaisten kansanedustajista oli myös [...352 sanaa...] pysty muuttamaan, Mäkelä totesi IL:lle.

Sisältö haettu
4.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →