Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Presidentti Stubbin näkemys Suomen historiasta saa tukea EU-vaikuttajilta

Yle Uutinen 28.8.2025
Pisteet
63
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi tulkinnan, jossa Suomen itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden katsotaan toteutuneen täysimääräisesti vasta EU-jäsenyyden myötä. Lukijalle välittyy kuva, jossa kylmän sodan ajan ulkopolitiikka nähdään suvereniteetin puutteena, mikä sivuuttaa tuon ajan geopoliittiset realiteetit ja saavutukset itsenäisyyden säilyttämisessä.

Uutinen Yle Ari Welling · 28.8.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee Suomen historiaa ja nykyisyyttä EU-poliittisesta näkökulmasta.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli valitsee haastateltaviksi vain EU-myönteisiä henkilöitä, mikä ohjaa lukijaa hyväksymään presidentin esittämän tulkinnan. Vaikka sävy on asiallinen, näkökulmien yksipuolisuus nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee valtavirran poliittista keskustelua. Vaikka haastateltavien valinta on yksipuolinen, se ei edusta selkeää vasemmisto-oikeisto-jakoa, vaan pikemminkin EU-myönteistä konsensusta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • EU-jäsenyyden merkitys Suomen suvereniteetille
  • Kylmän sodan ajan ulkopolitiikan kriittinen tarkastelu

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Artikkelista puuttuu näkemys, joka kyseenalaistaisi presidentin tulkinnan Suomen suvereniteetista ennen vuotta 1995. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa historiallisesta keskustelusta, vaan hänelle tarjotaan vain yksi, virallinen tulkinta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Haastateltavat vetoavat realismiin Ukrainan sodan ja Suomen historian kohdalla.

Historialliset vertailut / metaforat

Suomen kylmän sodan aikaa verrataan nykyhetkeen.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu asialliseen argumentaatioon.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 18/100, kärjistys 24

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 18/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta hieman yleistävä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja kuvaa artikkelin aihetta.

Kärjistys: 24/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini24
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei ole polarisoiva, mutta se on yksipuolinen.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini3
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on raportti foorumikeskustelusta, jossa ei ole yhtä nimettyä kritiikin kohdetta, jota tulisi kuulla.

5 JSN-arvio 75/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

75
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet on erotettu faktoista.
  • JO 7: Haastateltavat on nimetty ja heidän taustansa avattu.
  • JO 10: Lähteet on ilmoitettu selkeästi.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä haastateltavaksi ei ole valittu yhtään EU-kriittistä tai historian tulkintaa haastavaa asiantuntijaa.
  • JO 11: Toimittajan valinnat haastateltavien suhteen ohjaavat uutisen sävyä yksipuoliseksi.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli raportoi foorumilla käydystä keskustelusta, eikä tarjoa uutta analyysia.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee nykyistä poliittista valtavirtaa ja EU-myönteistä narratiivia, sillä se nostaa esiin presidentin ja valittujen vaikuttajien näkemykset Suomen suvereniteetin vahvistumisesta EU-jäsenyyden myötä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Suomen itsemääräämisoikeus oli vajavaista ennen EU-jäsenyyttä. ”saiko Suomi itsemääräämisoikeuden vasta, kun liityimme EU:hun?”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen kolmelle poliittiselle vaikuttajalle, jotka kaikki edustavat EU-myönteistä valtavirtaa. ”Yle poimi tapahtumasta kolme näköalapaikalla olevaa ihmistä: EU-suurlähettiläs Erkki Liikasen (sd.), europarlamentaarikko Ville Niinistön (vihr.) ja suuren valiokunnan puheenjohtajan Saara-Sofia Sirénin (kok.)”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi tulkinnan, jossa Suomen itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden katsotaan toteutuneen täysimääräisesti vasta EU-jäsenyyden myötä. Lukijalle välittyy kuva, jossa kylmän sodan ajan ulkopolitiikka nähdään suvereniteetin puutteena, mikä sivuuttaa tuon ajan geopoliittiset realiteetit ja saavutukset itsenäisyyden säilyttämisessä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi haastateltaviksi valittiin vain EU-myönteisiä poliitikkoja, vaikka kysymys Suomen suvereniteetista on historiallisesti ja poliittisesti kiistanalainen aihe, josta löytyisi myös kriittisempiä näkemyksiä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Erkki Liikanen laajempi kuva → Katso kirjoittajan Ari Welling muut analyysit →
Erkki Liikanen Venäjä Saara-Sofia Sirén Ukraina Euroopan unioni Alexander Stubb politiikka Ville Niinistö
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • kansainvälinen politiikka
  • Euroopan unioni
  • Venäjän hyökkäys
  • Erkki Liikanen
  • Ville Niinistö
  • Saara-Sofia Sirén
  • Alexander Stubb
  • ulkopolitiikka

Tiedot tästä analyysistä

Yle kysyi Suomen EU-taipaleen alusta [...596 sanaa...] Keskustelu tästä aiheesta on päättynyt.

Sisältö haettu
12.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →