Analyysi artikkelista: Rasismi | Vincent Vainio pahoinpideltiin juhannuksena rasististen solvausten saattelemana
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentaa kuvaa Suomesta, jossa rasismi on arkipäiväinen uhka, mutta jossa enemmistö vastustaa sitä. Lukijalle välittyy viesti, että sivustakatsojien rooli on keskeinen väkivallan pysäyttämisessä, ja uhrin kokemus normalisoi rasismin kohtaamisen osaksi vähemmistöjen arkea.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on vahvasti uhrin näkökulmasta kirjoitettu, mikä on ymmärrettävää rikosuutisoinnissa, mutta se ei tarjoa vastapuolen ääntä tai laajempaa kontekstia tapahtumien kulusta. Tämä tekee jutusta emotionaalisesti ohjaavan.
Artikkeli käsittelee rikosasiaa, joka on yhteiskunnallisesti merkittävä. Vaikka kehys on rasismin vastainen, se ei aja selkeää puoluepoliittista agendaa, vaan keskittyy väkivallan tuomitsemiseen, mikä on journalistinen perustehtävä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Rasismin vastustaminen
- Uhrin kokemus väkivallasta
Kritisoidut tahot
- Pahoinpitelijät
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi tilastollinen katsaus rasismiin liittyvään väkivaltaan puuttuu. — Lukija ei saa perspektiiviä siihen, onko kyseessä poikkeuksellinen vai yleistyvä ilmiö.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli turvallisuudesta ja rasismin yleisyydestä.
Myötätunto uhrin kokemaa väkivaltaa kohtaan.
Sanojen kuten 'rasistinen' ja 'viha' käyttö.
Uhrin kuvaukset kuolemanpelosta.
Tunteisiin vetoaminen on luontevaa uhrin haastattelussa, mutta se ohjaa lukijaa vahvasti myötätuntoon ilman, että tapahtumien kulkua on vielä poliisin toimesta varmistettu.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää vahvaa termiä 'rasismi' tapahtuman määrittelyyn.
Sana 'rasismi' otsikossa lataa tapahtuman välittömästi ideologiseen kehykseen.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini46
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelua rasismin vastustajien ja pahoinpitelijöiden välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini4
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei populistista rakennetta; kyseessä on yksittäinen rikostapaus.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Epäiltyjä ei ole tavoitettu, mikä on ymmärrettävää poliisitutkinnan alkuvaiheessa.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen uhrin kertomuksen kautta.
- JO 9: Poliisin vahvistus tapahtuneesta tuo luotettavuutta.
- JO 9: Poliisin lausunto varmistaa tapahtuman todenperäisyyden.
Heikkoudet
- JO 21: Epäiltyjä ei ole kuultu, mikä on luonnollista tutkinnan alkuvaiheessa, mutta tekee jutusta yksipuolisen.
6 Omaperäisyys
Uutinen perustuu tuoreeseen rikostapaukseen ja uhrin haastatteluun.
7 Rivien välistä
Artikkeli rakentaa kuvaa Suomesta, jossa rasismi on arkipäiväinen uhka, mutta jossa enemmistö vastustaa sitä. Lukijalle välittyy viesti, että sivustakatsojien rooli on keskeinen väkivallan pysäyttämisessä, ja uhrin kokemus normalisoi rasismin kohtaamisen osaksi vähemmistöjen arkea.
Herää kysymys, onko artikkelin painotus uhrin Instagram-suosion ja positiivisen palautteen korostamisessa keino muuttaa väkivaltatapaus yhteiskunnalliseksi keskustelunavaukseksi rasismista, sen sijaan että se olisi vain rikosuutinen.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Rasististen solvausten ja vihan korostaminen.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →