← Etusivu

Analyysi artikkelista: Mitä Venäjä tekee Suomen rajalla? ”Sinne tulee ihan uusia joukkoja”

Ilta-Sanomat Uutinen 9.2.2026
Pisteet
83
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
12
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
95
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini92
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi ajatuksen Venäjän sotilaallisesta uhasta Suomen rajoilla osana laajempaa asevoimareformia. Lukijalle välittyy kuva hallitusta ja suunnitelmallisesta kehityksestä, jossa Suomen Nato-jäsenyys on suora syy Venäjän varuskuntien uudelleenaktivoinnille, vaikka konkreettisia joukkoja ei vielä ole.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti sotilasasiantuntijan ja tiedusteluraporttien näkökulmaan.

12
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja antaa tilaa asiantuntijan maltillisille arvioille, jotka jopa toppuuttelevat uhkakuvaa. Vinouma on hyvin vähäinen ja liittyy lähinnä turvallisuuspoliittiseen kehystykseen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli noudattaa vahtikoira-journalismin periaatteita raportoimalla sotilaallisesta tilannekuvasta. Se ei aja ideologista agendaa, vaan välittää viranomaistietoa ja asiantuntija-analyysia tasapainoisesti.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Suomen puolustusvoimien ja asiantuntijoiden näkökulma
  • Varautumisen välttämättömyys

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi geopoliittinen konteksti Venäjän sisäisestä tilanteesta jää vähemmälle huomiolle. — Auttaisi lukijaa ymmärtämään, mikä ajaa Venäjän varustautumista Ukrainan sodan ohella.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Asiantuntijavallan korostaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli mahdollisesta tulevasta turvallisuusuhasta.

Realismi

Asiallinen ja analyyttinen ote sotilaalliseen tilanteeseen.

Konflikti- tai kriisikehys

Venäjän ja Suomen välinen jännite kehystää aihetta.

Tunnevetoaminen on hillittyä ja perustuu asiantuntijan arvioihin, ei tunteella mässäilyyn.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 28/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat artikkelin sisältöä, jossa käsitellään Venäjän toimia.

Klikkihoukutus: 28/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää kysymystä ja sitaattia luodakseen jännitettä, mutta vastaa siihen sisällössä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen kysymys, joka heijastaa artikkelin aihetta.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini10
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei polarisoi, vaan raportoi sotilaallisesta tilanteesta.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä; teksti on asiantuntijavetoista.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi sotilaallisesta tilannekuvasta, ei kohdistu yksittäiseen henkilöön tai tahoon, joka vaatisi vastinetta.

5 JSN-arvio 95/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

95
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Lähteet (Puolustusvoimat, Yle) on mainittu ja linkitetty.
  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu faktoista.
  • JO 7: Lähteiden käyttö on läpinäkyvää.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli kokoaa yhteen julkisia tiedustelutietoja ja asiantuntija-analyysia.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee maanpuolustuksellista tiedottamista ja viranomaisten tilannekuvan välittämistä, korostaen varautumisen merkitystä Nato-Suomessa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän sotilaallinen varustautuminen on suora vastaus Suomen Nato-jäsenyyteen. ”kyseessä on osa niistä ”sotilasteknisistä toimista”, joita Venäjä lupasi vastauksena Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiin”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän toimijuus esitetään passiivisena ja suunnitelmallisena, kun taas Suomen rooli on tarkkailijan ja varautujan. ”Suomen tiedustelulle on ilmaantunut uusi tarkkailusuunta”
Kuka saa äänen Asiantuntijaääni (Kukkola) hallitsee artikkelia, antaen sille viranomaisnäkökulman. ”sanoo maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori, everstiluutnantti Juha Kukkola”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli normalisoi ajatuksen Venäjän sotilaallisesta uhasta Suomen rajoilla osana laajempaa asevoimareformia. Lukijalle välittyy kuva hallitusta ja suunnitelmallisesta kehityksestä, jossa Suomen Nato-jäsenyys on suora syy Venäjän varuskuntien uudelleenaktivoinnille, vaikka konkreettisia joukkoja ei vielä ole.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin 'kadonneet tankit' otsikkotasolla, vaikka asiantuntija itse toteaa, ettei niiden sijainnilla välttämättä ole merkitystä tai että ne voivat olla reservissä muualla – tämä luo jännitettä, joka ei välttämättä perustu suoraan uhka-analyysiin.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 75/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini78
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

75/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli viittaa sotilastiedustelun raporttiin ja panssarivaunujen tuotantomääriin, jotka ovat tilastollisia väittämiä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Venäjän puolustusbudjetti
  • Sotilaallinen varustautuminen Suomen lähialueilla

Suositellut lähteet

  • Puolustusvoimat
  • SIPRI
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Nato laajempi kuva Katso kirjoittajan Jari Alenius muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Venäjä rakentaa uusia tankkeja, mutta [...824 sanaa...] itään, länteen, etelään ja pohjoiseen.

Sisältö haettu
4.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →