Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Saiko Stubb Turkissa aseen?

Iltalehti Uutinen 9.7.2026
Pisteet
63
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
38
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • Mistral Small45

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • Mistral Small75

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Uteliaisuus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi poikkeuksellisesta diplomaattisesta lahjasta, mutta jättää presidentti Stubbin osalta epäselvyyden vallitsemaan. Lukijalle välittyy kuva, jossa muut Nato-johtajat toimivat avoimemmin, kun taas suomalainen virkakoneisto kieltäytyy kommentoimasta, mikä ruokkii spekulaatiota.

Uutinen Iltalehti Mikael Shepelenko · 9.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansalainen

Artikkeli tarkastelee tapahtumaa kansalaisen näkökulmasta, joka haluaa tietää valtionpäämiehen saaneista lahjoista.

38
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin raportoiva. Vinouma syntyy Stubbin nimen nostamisesta otsikkoon, vaikka kanslia ei vahvista tietoa, mikä luo lukijalle vaikutelman, että jotain salataan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi tosiasioita kansainvälisistä lähteistä ja presidentin kanslian vastauksen. Siinä ei ole ideologista kehystä, vaan kyse on diplomaattisen tavan raportoinnista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kansainvälinen vahvistus lahjojen olemassaolosta
  • Suomen presidentin kanslian vaikeneminen

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Tietoa siitä, onko vastaavia lahjoja annettu aiemmin tai mikä on diplomaattisten lahjojen yleinen käytäntö. — Auttaisi lukijaa ymmärtämään, onko kyseessä täysin poikkeuksellinen vai diplomaattisesti tavanomainen lahja.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Uteliaisuus
Uteliaisuus

Lukijaa houkutellaan selvittämään, onko presidentti saanut aseen.

Provokatiivinen otsikko

Otsikko herättää kysymyksen, johon lukija haluaa vastauksen.

Tunnevetoaminen on lievää ja perustuu uutisen poikkeukselliseen luonteeseen, ei manipulaatioon.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Harhaanjohtava, klikki 75/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Harhaanjohtava

Otsikko kysyy 'Saiko Stubb aseen?', mutta sisältö ei vastaa tähän, vaan toteaa kanslian kieltäytyvän kommentoimasta.

Klikkihoukutus: 75/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • Mistral Small85

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Otsikko käyttää kysymysmuotoa luodakseen jännitettä aiheesta, johon tekstissä ei anneta suoraa vastausta.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on kysyvässä muodossa eikä sisällä latautuneita termejä.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • Mistral Small10

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua.

Populismi: 3/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • Mistral Small0

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Ei populistisia piirteitä.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Presidentin kanslia on saanut vastata tiedusteluun, ja heidän vastauksensa on siteerattu.

5 JSN-arvio 75/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

75
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.
  • JO 7: Käytetty useita kansainvälisiä lähteitä.
  • JO 10: Lähteet on mainittu.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikko lupaa vastauksen, jota jutussa ei ole.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu pitkälti muiden maiden medioiden raportointiin.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee lukijaa, joka hakee vahvistusta poikkeukselliselle uutisaiheelle, mutta samalla se asettaa presidentin kanslian passiivisuuden kyseenalaiseen valoon jättämällä vastauksen avoimeksi.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Nato-johtajille annettu lahja on yleisesti tunnettu ja vahvistettu tosiasia, vaikka se on epätavallinen. ”Useat Nato-johtajat ovat vahvistaneet saaneensa Ankaran huippukokouksessa käsiaseen”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Presidentin kanslian vastuu ja toiminta häivytetään passiiviseen kieltäytymiseen kommentoida. ”Tasavallan presidentin kanslia ei lähtökohtaisesti kommentoi”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen kansainvälisille medioille ja muiden maiden edustajille, kun taas Suomen presidentin kanslia jää ainoaksi, joka ei vahvista tietoa. ”Kanadan yleisradioyhtiö CBC:n mukaan Kanadan ulkoministeriö on vahvistanut”
Tunnelma Uteliaisuus

Artikkeli raportoi poikkeuksellisesta diplomaattisesta lahjasta, mutta jättää presidentti Stubbin osalta epäselvyyden vallitsemaan. Lukijalle välittyy kuva, jossa muut Nato-johtajat toimivat avoimemmin, kun taas suomalainen virkakoneisto kieltäytyy kommentoimasta, mikä ruokkii spekulaatiota.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa Stubbin nimen otsikkoon, vaikka kanslia ei vahvista tietoa. Tämä voi viitata pyrkimykseen luoda klikattavuutta yhdistämällä suomalainen valtionpäämies poikkeukselliseen ja kansainvälisesti huomiota herättävään uutiseen.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen António Costa laajempi kuva → Katso kirjoittajan Mikael Shepelenko muut analyysit →
António Costa Turkki Rob Jetten Ulf Kristersson Keir Starmer Euroopan unioni Alexander Stubb Recep Tayyip Erdoğan politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka
  • Poliitikot
  • Valtiovalta
  • Hallitus
  • Ministerit
  • ministeriöt ja valtioneuvosto

Tiedot tästä analyysistä

Useat Nato-johtajat ovat vahvistaneet saaneensa [...159 sanaa...] deaktivoitaviksi ennen niiden kuljettamista kotimaahansa.

Sisältö haettu
9.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →