Analyysi artikkelista: Yksivuotiaasta syyrialaispojasta tuli Puolan rajakriisin nuorin uhri
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- GPT-5.6 Luna45
- Mistral Small30
- Gemini 3.1 Flash Lite30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- GPT-5.6 Luna75
- Mistral Small65
- Gemini 3.1 Flash Lite70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli keskittyy Puolan ja Valko-Venäjän rajalla tapahtuvan humanitaarisen kriisin uhreihin. Lukijalle välittyy kuva epätoivoisesta tilanteesta, jossa siirtolaiset jäävät kahden valtion väliseen poliittiseen ja fyysiseen puristukseen ilman riittävää apua.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on sävyltään asiallinen, mutta valitsee näkökulmaksi lähes yksinomaan humanitaarisen kärsimyksen, mikä on tyypillistä tämän tyyppisessä raportoinnissa.
Artikkeli keskittyy inhimilliseen kärsimykseen ja raportoi tapahtumista ilman selkeää ideologista agendaa. Se ei ota kantaa Puolan rajapolitiikkaan, vaan kuvaa tilannetta avustusjärjestöjen näkökulmasta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Humanitaarinen hätä
- Siirtolaisten kärsimys
Kritisoidut tahot
- Valko-Venäjän viranomaiset
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Puolan viranomaisten perustelut rajatoimille puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa kriisin poliittisista syistä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Lapsen kuolema ja hautajaisten kuvaus herättävät empatiaa.
Kriisin eskaloituminen ja ihmishenkien menetys luovat huolta.
Hautajaisten ja metsässä piileskelyn kuvaus luo elävän ja surullisen tunnelman.
Yksittäiset kohtalot, kuten 1-vuotias lapsi ja Ahmad al-Hasan, toimivat esimerkkeinä laajemmasta kriisistä.
Tunteisiin vetoaminen on perusteltua, koska kyseessä on humanitaarinen kriisi ja ihmishenkien menetykset.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön keskeistä uutista.
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small20
- Gemini 3.1 Flash Lite25
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää tunteisiin vetoavaa yksilöityä esimerkkiä.
Otsikko on asiallinen ja kuvaava.
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small10
- Gemini 3.1 Flash Lite20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei ole polarisoiva, vaikka kuvaakin kriisiä.
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small0
- Gemini 3.1 Flash Lite0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia rakenteita.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Puolan viranomaisia ei ole kuultu kritiikin tai rajatoimien osalta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (Guardian, Reuters, PCPM) on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 21: Puolan viranomaisten näkökulmaa tai kommenttia rajatoimien perusteista ei ole kuultu samassa yhteydessä.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu pitkälti muiden medioiden ja järjestöjen raportointiin.
7 Rivien välistä
Artikkeli keskittyy Puolan ja Valko-Venäjän rajalla tapahtuvan humanitaarisen kriisin uhreihin. Lukijalle välittyy kuva epätoivoisesta tilanteesta, jossa siirtolaiset jäävät kahden valtion väliseen poliittiseen ja fyysiseen puristukseen ilman riittävää apua.
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei mainita laajemmin Puolan viranomaisten tai EU:n virallista kantaa tai perusteluja rajatoimille, mikä voisi antaa lukijalle täydellisemmän kuvan kriisin poliittisesta dynamiikasta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli mainitsee kuolleiden määrän, mikä on tilastollinen tieto.
- GPT-5.6 Luna75
- Mistral Small70
- Gemini 3.1 Flash Lite60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- siirtolaiskuolemat Puolan rajalla
Suositellut lähteet
- PCPM
- Puolan rajavartiolaitos
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →