Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Venäjä laukaissut hypersoonisen ohjuksen

Iltalehti Uutinen 22.5.2026
Pisteet
77
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
20
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi Venäjän ydinaseharjoituksista ja Itämeren alueen jännitteistä. Lukijalle välittyy kuva kiristyvästä turvallisuustilanteesta, jossa Venäjän sotilaallinen esiintulo ja diplomaattinen sanasota Baltian maiden kanssa luovat uhkakuvan.

Uutinen Iltalehti Heikki Mulari · 22.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansainvälinen

Artikkeli käsittelee kansainvälisiä turvallisuuspoliittisia suhteita ja sotilaallisia harjoituksia.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin neutraali uutisraportti. Vinouma on hyvin matala, sillä artikkeli pyrkii esittämään eri osapuolten syytöksiä tasapainoisesti.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi turvallisuuspoliittisista tapahtumista ilman selkeää poliittista kantaa tai lukijan ohjailua.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäjän sotilaallinen aktiivisuus
  • Itämeren alueen jännitteet

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Aihepiiri (ydinaseharjoitukset, jännitteet) herättää luonnostaan turvattomuutta.

Konflikti- tai kriisikehys

Jännitteiden ja sanasodan korostaminen luo konfliktin tuntua.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu uutisoitavan aiheen luonteeseen, ei kielelliseen manipulointiin.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin ydintietoa Venäjän ohjuskokeista.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa uutisen ydintapahtumaa.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali toteama tapahtumasta: Venäjä laukaissut hypersoonisen ohjuksen.

Kärjistys: 25/100

Artikkeli kuvaa osapuolten välistä sanasotaa, mikä luo lievää vastakkainasettelun tuntua.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita.

3 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Liettuan ulkoministeri Budrys on mainittu, mutta häntä ei ole haastateltu suoraan tässä yhteydessä.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu.
  • JO 10: Lähteet (Reuters, puolustusministeriö) mainittu.
  • JO 7: Tiedot tarkistettu ja lähteet ilmoitettu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu Reutersin välittämään tietoon, mikä on tyypillistä kansainvälisessä uutisoinnissa.

6 Rivien välistä 1 rakenteista havaintoa
Kuka saa äänen Venäjän puolustusministeriön ja virallisten lausuntojen näkökulma on vahvasti edustettuna, kun taas Baltian maiden näkökulma jää referoiduksi. ”Venäjä sanoi torstaina laukaisseensa ballistisen Jars-ohjuksen”
Tunnelma Huoli

Artikkeli raportoi Venäjän ydinaseharjoituksista ja Itämeren alueen jännitteistä. Lukijalle välittyy kuva kiristyvästä turvallisuustilanteesta, jossa Venäjän sotilaallinen esiintulo ja diplomaattinen sanasota Baltian maiden kanssa luovat uhkakuvan. Artikkeli ei ota kantaa väitteiden todenperäisyyteen, vaan listaa osapuolten syytöksiä.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Kestutis Budrys laajempi kuva → Katso kirjoittajan Heikki Mulari muut analyysit →
Kestutis Budrys Ulkomaat Valko-Venäjä Venäjä Liettua Kaliningrad
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Puolustuspolitiikka
  • Armeijat ja aseelliset joukot
  • Levottomuudet ja sodat
  • Politiikka
  • Turvallisuuspolitiikka

Tiedot tästä analyysistä

Ohjus laukaistiin osana massiivista kolmipäiväistä [...153 sanaa...] toimii Venäjän Itämeren laivaston päämajana.

Sisältö haettu
22.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →