← Etusivu

Analyysi artikkelista: Aleksis Salusjärven kolumni: Tilastot hankaluuksiin ajautuvista nuorista ovat niin hälyttäviä, että edessä on umpikuja

Yle Kolumni 14.7.2023
Pisteet
65
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
60
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Pelko Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli maalaa kuvan laajamittaisesta yhteiskunnallisesta kriisistä, jossa joka seitsemäs nuori on syrjäytymisvaarassa. Lukijalle välittyy viesti, että ongelmat eivät ole yksilöiden vaan rakenteellisia, ja että tilanteen jatkuminen voi johtaa yhteiskunnalliseen levottomuuteen.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja esiintyy asiantuntijana, joka on työskennellyt nuorten parissa, ja tarkastelee ilmiötä yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

60
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kirjoittaja valikoi tilastoja, jotka tukevat narratiivia 15 prosentin kriisistä. Vaikka tilastot ovat olemassa, niiden yhdistäminen yhdeksi 'ongelmaryhmäksi' on tulkinnallista ja ohjaa lukijaa näkemään tilanteen kriittisempänä kuin mitä yksittäiset luvut välttämättä kertovat.

Poliittinen kehystys Vasen

Kehystys painottaa vahvasti rakenteellisia syitä ja hyvinvointiyhteiskunnan peruskivien murentumista, mikä on tyypillistä vasemmistolaiselle tai sosiaaliliberaalille yhteiskuntakritiikille.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Yhteiskunnallisten rakenteiden epäonnistuminen nuorten tukemisessa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Onnistumiset nuorisotyössä tai positiiviset kehityssuunnat puuttuvat. — Lukija ei saa kuvaa siitä, mitkä toimet ovat toimineet tai miten tilanne on kehittynyt pidemmällä aikavälillä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Tilastojen yhdistely Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Pelko
Huoli

Huoli nuorten tulevaisuudesta ja yhteiskunnan vakaudesta.

Pelko

Pelko yhteiskunnallisista levottomuuksista.

Latautunut kieli

Käytetään sanoja kuten 'hälyttäviä', 'umpikuja', 'räjähdysmäisesti'.

Liioittelu / korostus

Eri tilastojen yhdistäminen yhdeksi suureksi kriisiksi.

Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä, mutta se on tässä tapauksessa vahvasti manipuloivaa, koska se luo kuvan hallitsemattomasta kriisistä yhdistelemällä eri ilmiöitä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko heijastaa kolumnin viestiä kriisistä.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko käyttää hälyttävää kieltä luodakseen kiireen tuntua.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'umpikuja' lataa otsikon voimakkaalla negatiivisuudella.

Kärjistys: 25/100

Artikkeli luo vastakkainasettelua 'meidän' (yhteiskunta) ja 'heidän' (syrjäytyvät nuoret) välille.

Populismi: 40/100

Sisältää anti-elitistisiä sävyjä viitaten yhteiskunnan epäonnistumiseen, mutta ei ole puhdasta populismia.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on mielipidekolumni, jossa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, jolla olisi oikeus vastineeseen.

5 JSN-arvio 80/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on selkeästi erotettu kolumnin genren puitteissa.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikon 'umpikuja' on vahva väite, jota leipäteksti ei täysin tue, vaan se jää kirjoittajan tulkinnaksi.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta tilastojen yhdistelytapa on kirjoittajalle ominainen retorinen tyyli.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee nuorisotyön ja sosiaalialan toimijoita, jotka vaativat lisää resursseja: ongelmien mittaluokka esitetään niin suurena, että nykyiset toimet näyttäytyvät riittämättöminä.
Pelissä Yksilön vastuu vs. yhteiskunnan rakenteellinen tuki. Juttu käsittelee vain jälkimmäistä — kysymystä siitä, miten yksilön oma toimijuus tai perheen vastuu suhteutuvat yhteiskunnan tukeen, ei käsitellä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että tilastollinen korrelaatio (15 % osuus eri mittareissa) tarkoittaa samaa ihmisryhmää ja yhtä yhtenäistä ilmiötä. ”Kun näitä eri tilastoja vertaa toisiinsa, näyttää vahvasti, että joka seitsemäs perhe on ongelmaperhe ja joka seitsemäs lapsi oireilee”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Nuorten oireilun syyt ulkoistetaan yhteiskunnalle ja maailman tilalle, jolloin yksilöiden tai perheiden toimijuus jää taka-alalle. ”Lapset oireilevat, koska maailman ristiriitaisuudet ovat tehneet heidän elämästään mahdotonta.”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää asiantuntijarooliaan ja tilastoja äänenään, mutta nuoria itseään tai heidän perheitään ei kuulla. ”Kirjoittaja on opettanut tekstitaitoja tuhansille hankaluuksiin ajautuneille nuorille”
Tunnelma Huoli, Pelko

Artikkeli maalaa kuvan laajamittaisesta yhteiskunnallisesta kriisistä, jossa joka seitsemäs nuori on syrjäytymisvaarassa. Lukijalle välittyy viesti, että ongelmat eivät ole yksilöiden vaan rakenteellisia, ja että tilanteen jatkuminen voi johtaa yhteiskunnalliseen levottomuuteen.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko tilastojen yhdistäminen 15 prosentin 'yhteiseksi joukoksi' tarkoitushakuinen retorinen keino luoda kriisin tuntua, sillä eri tilastot (lukutaito, mielenterveys, köyhyys) mittaavat eri asioita eivätkä välttämättä koske samaa ihmisryhmää.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja, tunteisiin vetoavia ilmauksia kriisin kuvaamiseen.

9 Tilastokytkos 80/100, 3 tilastoaihetta
80/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli rakentuu vahvasti tilastollisten väittämien varaan, joiden tulkintaa tulisi ristiintarkastaa virallisista lähteistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • nuorten syrjäytyminen
  • lastensuojeluilmoitukset
  • lapsiperheköyhyys

Suositellut lähteet

  • THL
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen THL laajempi kuva Katso kirjoittajan Aleksis Salusjärvi muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • nuoret
  • kolumnit
  • lapset ja nuoret
  • perheet
  • lukutaito
  • Suomi
  • mielenterveys
  • nuorisotyö

Tiedot tästä analyysistä

Joka seitsemäs nuori on putoamassa [...553 sanaa...] keskustella 15.7. kello 23.00 saakka._

Sisältö haettu
23.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →