Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Supon arvio: Turvallisuustilanne voi pahentua

Iltalehti Uutinen 10.3.2026
Pisteet
69
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
20
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini35
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini78
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi ajatuksen Venäjän pysyvästä ja monimuotoisesta uhasta, joka ulottuu sodan päättymisen yli. Lukijalle välittyy kuva, jossa Suomi on jatkuvassa tiedustelu- ja kyberhyökkäysten kohteena, ja jossa kotiopetus nähdään merkittävänä riskitekijänä radikalisoitumiselle.

Uutinen Iltalehti Jari Hanska , Alisa Valta · 10.3.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli välittää Suojelupoliisin näkökulman kansalliseen turvallisuuteen.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli nojaa vahvasti viranomaislähteeseen (Supo), mikä on uutisoinnissa tyypillistä, mutta jättää tilaa vain yhdelle tulkinnalle turvallisuustilanteesta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi viranomaiskatsauksen keskeiset kohdat neutraalisti. Vaikka aihe on poliittisesti latautunut, kirjoittaja ei lisää siihen omaa ideologista kehystä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisnäkökulma turvallisuusuhkiin

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus kotiopetuksen radikalisoitumisesta puuttuu. — Lukija ei saa tietoa siitä, onko kyseessä laajempi ilmiö vai yksittäistapaukset.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Viranomaislähtöisyys

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli turvallisuustilanteen heikkenemisestä ja radikalisoitumisesta.

Konflikti- tai kriisikehys

Venäjän uhka ja terrorismin uhka luovat jatkuvan konfliktin tunnetta.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu viranomaisen arvioon uhkakuvista, ei tarkoitukselliseen manipulointiin.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 25/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä.

Klikkihoukutus: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini20
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa sävyä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa raportin ydinsanomaa.

Kärjistys: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini30
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli raportoi uhkakuvista, mutta ei demonisoi ryhmiä, vaikka Venäjä esitetäänkin uhkana.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistista rakennetta; kyseessä on viranomaisraportin referointi.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi viranomaiskatsauksen, ei kohdista kritiikkiä yksittäisiin henkilöihin.

5 JSN-arvio 85/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

85
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla viranomaiskatsauksen sisältö.
  • JO 10: Attribuutio on selkeä, lähteet mainitaan.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, mutta kyseessä on viranomaiskatsauksen raportointi, ei kritiikki.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on perusraportointia viranomaiskatsauksesta ilman omaa taustatyötä.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee turvallisuusviranomaisia ja Nato-jäsenyyden puolustajia: Venäjän uhka esitetään jatkuvana ja kasvavana, mikä korostaa Suojelupoliisin resurssien ja Nato-integraation välttämättömyyttä.
Pelissä Kansallinen turvallisuus vs. yksilönvapaudet (kotiopetus). Juttu käsittelee pääosin edellistä, esittäen kotiopetuksen turvallisuusriskinä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän tiedustelu-uhka on väistämätön ja kasvava Nato-jäsenyyden myötä. ”Suomen Nato-jäsenyys luo Venäjän tiedustelulle uusia kiinnostuksen kohteita.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksentekijöiden vastuu häivytetään passiivilla, kun puhutaan pakotteiden purkamisesta. ”Ennen pakotteiden purkamista tulisi Marteliuksen mukaan pohtia tarkkaan sitä, mitä kaikkea siitä seuraa lännen turvallisuudelle.”
Kuka saa äänen Supon päällikkö Juha Martelius on jutun ainoa ääni, joka tulkitsee turvallisuustilannetta. ”sanoi supon päällikkö Juha Martelius tiedotustilaisuudessa.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli normalisoi ajatuksen Venäjän pysyvästä ja monimuotoisesta uhasta, joka ulottuu sodan päättymisen yli. Lukijalle välittyy kuva, jossa Suomi on jatkuvassa tiedustelu- ja kyberhyökkäysten kohteena, ja jossa kotiopetus nähdään merkittävänä riskitekijänä radikalisoitumiselle.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi kotiopetuksen radikalisoitumisriski nostetaan esiin juuri tässä yhteydessä, sillä se voi ohjata poliittista keskustelua kotiopetuksen rajoittamiseen turvallisuusperustein.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 53/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini45

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
53/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli mainitsee uhkatasot ja kyberhyökkäykset, joiden taustoja voisi tarkistaa viranomaisraporteista.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • terrorismin uhkataso Suomessa
  • kyberhyökkäykset julkishallintoa vastaan

Suositellut lähteet

  • Suojelupoliisi
  • Valtori
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Valtori laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jari Hanska muut analyysit →
Valtori Juha Martelius Suojelupoliisi Venäjä Ukraina työelämä politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka
  • Koulutus
  • Koulut
  • Koulutus ja kasvatus
  • Levottomuudet ja sodat

Tiedot tästä analyysistä

Supo julkisti tiistaina kansallisen turvallisuuden [...413 sanaa...] Suomen kansallisesta turvallisuudesta. Maarit Pohjanpalo

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →