Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Orpo tyrmäsi Venäjän väitteet Ylellä: ”Täyttä propagandaa”

Helsingin Sanomat Uutinen 31.3.2024
Pisteet
66
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Luottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli vahvistaa pääministerin roolia Venäjän disinformaation torjujana ja korostaa Suomen ja Ukrainan välistä yhteistyötä drooniteknologiassa. Lukijalle välittyy kuva, jossa Venäjän syytökset nähdään pelkkänä propagandana, samalla kun Suomen omaa droonien kehitystyötä Ukrainan kanssa normalisoidaan osana puolustuskyvyn vahvistamista.

Uutinen Helsingin Sanomat Teija Sutinen · 31.3.2024 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli on kirjoitettu pääministerin näkökulmasta ja välittää virallista hallituksen kantaa.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteeltaan hallituslähtöinen ja toistaa pääministerin näkemyksen ilman kriittistä etäisyyttä. Vaikka aihe on turvallisuuspoliittinen, vastapuolen (Venäjän) näkökulmaa ei avata, vaan se leimataan suoraan propagandaksi, mikä on genren mukainen mutta yksipuolinen lähestymistapa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli heijastaa Suomen virallista ulkopoliittista linjaa, joka on laajasti jaettu yli puoluerajojen. Lukijan ajatus ei taivu vasemmalle tai oikealle, vaan vahvistuu vallitsevassa turvallisuuspoliittisessa konsensuksessa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Suomen hallituksen kanta Venäjän disinformaatioon
  • Ukrainan drooniosaamisen hyödyllisyys Suomelle

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi taustoitus droonien alkuperästä tai aiemmista vastaavista tapauksista puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi drooneja on löytynyt ja mikä on niiden todellinen yhteys Ukrainan sotaan.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Luottamus
Luottamus

Pääministerin vakuuttelu Suomen varautumisesta ja kyvystä reagoida vahvistaa luottamusta viranomaisiin.

Latautunut kieli

Sanan 'propaganda' toistuva käyttö luo jännitteen ja leimaa vastapuolen viestinnän epäluotettavaksi.

Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee pääministerin viestin selkeyttämistä. Se ei ole manipuloivaa, vaan heijastaa vallitsevaa turvallisuuspoliittista tilannetta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön ydintä: pääministeri tyrmää Venäjän väitteet propagandana.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää pääministerin kannan, mutta käyttää vahvaa lainausta huomion herättämiseksi: ”Täyttä propagandaa”.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana propaganda on voimakas ja latautunut, vaikka se tässä yhteydessä on suora lainaus: ”Täyttä propagandaa”.

Kärjistys: 20/100

Artikkeli heijastaa me-vs-ne-asetelmaa Venäjän ja Suomen välillä, mutta se on maltillista ja tyypillistä nykyiselle turvallisuuspoliittiselle keskustelulle.

Populismi: 10/100

Artikkeli ei ole populistinen; se on virallista hallituksen viestintää.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on virallinen lausunto, jossa Venäjän syytökset on jo aiemmin todettu perättömiksi, joten vastapuolen kuuleminen ei ole uutisoinnin kannalta relevanttia.

5 JSN-arvio 80/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu, vaikka artikkeli nojaakin vahvasti yhteen lähteeseen.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu siltä osin kuin kyse on pääministerin lausunnosta.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, mutta kyseessä on virallinen lausunto, jossa Venäjän syytökset on jo aiemmin todettu perättömiksi.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli referoi A-studion haastattelua, eikä tuo merkittävää uutta taustoitusta aiheeseen.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Suomen hallitusta ja pääministeriä, sillä se vahvistaa kuvaa päättäväisestä johtajuudesta ja selkeästä rajasta Venäjän informaatiovaikuttamiseen.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän väitteet ovat yksiselitteisesti valheellisia ja propagandistisia. ”Tämä on täyttä propagandaa, eikä pidä alkuunkaan paikkansa.”
Kuka saa äänen Pääministeri Orpo on artikkelin ainoa ääni, joka määrittelee tilanteen ja Venäjän motiivit. ”Orpo sanoo Ylen A-studiossa, että väite on täyttä propagandaa”
Tunnelma Luottamus

Artikkeli vahvistaa pääministerin roolia Venäjän disinformaation torjujana ja korostaa Suomen ja Ukrainan välistä yhteistyötä drooniteknologiassa. Lukijalle välittyy kuva, jossa Venäjän syytökset nähdään pelkkänä propagandana, samalla kun Suomen omaa droonien kehitystyötä Ukrainan kanssa normalisoidaan osana puolustuskyvyn vahvistamista.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli keskittyy vahvasti pääministerin retoriikkaan. On mahdollista, että haastattelun konteksti (A-studio) on ollut laajempi, mutta tässä uutisessa on valittu vain ne kohdat, jotka tukevat hallituksen linjaa Venäjän disinformaation torjunnasta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Venäjän väitteiden leimaaminen propagandaksi ilman muuta kontekstia.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Ulkomaat laajempi kuva → Katso kirjoittajan Teija Sutinen muut analyysit →
Ulkomaat Suomi Venäjä Ukraina Petteri Orpo politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Pääministeri Petteri Orpo torjuu Venäjän [...208 sanaa...] meidän omaa kykyämme nyt kehitämme.”

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →