Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Äärioikeiston vaatimus puuttua äärivasemmiston puheisiin on tutkijan mukaan tuttu kikka viedä huomio muihin kysymyksiin

Yle Analyysi 3.7.2023
Pisteet
57
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli pyrkii purkamaan poliittista retoriikkaa, jossa äärioikeiston ja äärivasemmiston uhkia rinnastetaan toisiinsa. Lukijalle välittyy kuva, että äärioikeiston uhka on nyky-Suomessa empiirisesti merkittävämpi ja kytkeytyneempi puoluepolitiikkaan, kun taas äärivasemmiston uhka on vähäinen.

Analyysi Yle Mira Kokko · 3.7.2023 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti tutkijoiden (Lahti, Pyrhönen) näkemyksiin, jotka toimivat artikkelin auktoriteetteina.

75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti analyyttinen, mutta valitsee asiantuntijat, jotka jakavat saman näkemyksen äärioikeiston uhan ensisijaisuudesta. Vastapuolen (esim. perussuomalaisten tai hallituspuolueiden edustajien) omaa ääniä ei kuulla, vaan heidän retoriikkaansa analysoidaan ulkopuolelta.

Poliittinen kehystys Vasen

Artikkeli käyttää asiantuntijoita, joiden analyysikehys on kriittinen oikeistopopulismia kohtaan. Vaikka analyysi on akateemisesti perusteltua, se painottaa vasemmistolaisessa keskustelussa yleistä näkemystä, jossa äärioikeiston uhka on ensisijainen ja oikeistopopulismi nähdään riskinä demokratialle.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Äärioikeiston uhka on todellinen ja puoluepoliittisesti kytkeytynyt.
  • Äärivasemmiston uhka on Suomessa marginaalinen.

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Kritiikin kohteena olevien poliitikkojen tai puolueiden näkökulma äärioikeiston ja äärivasemmiston uhkien vertailuun puuttuu. — Lukija saa vain yhden tulkinnan poliittisesta retoriikasta ilman, että poliitikot voivat perustella omaa näkökulmaansa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Asiantuntijavallan korostaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Epäluottamus
Huoli

Huoli demokratian tilasta ja äärioikeiston noususta.

Epäluottamus

Epäluottamus poliittista retoriikkaa ja 'whataboutismia' kohtaan.

Latautunut kieli

Termien kuten 'äärioikeisto' ja 'natsismi' toistuva käyttö.

Konflikti- tai kriisikehys

Asetelma, jossa äärioikeisto ja demokratia ovat vastakkain.

Tunnevetoaminen on sidottu asiantuntijoiden analyysiin, mikä tekee siitä asiallisempaa, mutta se vahvistaa lukijan kokemusta poliittisesta kriisistä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 60

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa tutkijat analysoivat äärioikeiston ja äärivasemmiston vertailua.

Klikkihoukutus: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää artikkelin pääteeman, mutta käyttää hieman provokatiivista termiä 'kikka'.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko käyttää termiä 'äärioikeisto' ja 'äärivasemmisto', jotka ovat poliittisesti latautuneita.

Kärjistys: 60/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini45
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli tunnistaa polarisaation, mutta ei itse yllytä siihen, vaan analysoi sitä.

Populismi: 12/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli analysoi populismia, mutta ei itse käytä populistista kieltä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kritiikin kohteena olevia poliitikkoja (esim. Petteri Orpo tai perussuomalaisten edustajat) ei ole kuultu vastaamaan tutkijoiden väitteisiin siitä, että heidän retoriikkansa on 'whataboutismia'.

5 JSN-arvio 65/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

65
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja tutkijoiden analyysit on erotettu selvästi.
  • JO 7: Artikkeli viittaa viranomaislähteisiin (Supo, sisäministeriö).
  • JO 7: Lähteiden käyttö on asiallista.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; kritiikin kohteena olevia poliitikkoja ei ole haastateltu vastaamaan tutkijoiden väitteisiin.
  • JO 21: Vastapuolen kuuleminen on jäänyt puutteelliseksi.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta analyysi noudattaa tuttua akateemista kehystä.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee niitä, jotka haluavat korostaa äärioikeiston muodostamaa yhteiskunnallista uhkaa suhteessa äärivasemmistoon. Se tarjoaa tutkijoiden kautta teoreettisen ja viranomaistietoon nojaavan perustelun sille, miksi näitä kahta ilmiötä ei tule käsitellä samanarvoisina.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että äärioikeiston ja äärivasemmiston uhkien vertailu on lähtökohtaisesti harhaanjohtavaa tai epärehellistä. ”Äärivasemmisto lausutaan lähinnä siinä vaiheessa, kun äärioikeisto on väitetysti tehnyt jotain, ja toisin päin niin ei käy lähes koskaan”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliittisen vastuun kohdentamisessa käytetään passiivia tai yleistävää ilmaisua, kun kuvataan kokoomuksen toimintaa. ”He eivät ole kuitenkaan ymmärtäneet, mitä he tekevät ja miltä se näyttää”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa vahvasti kahden tutkijan näkemyksiin, jotka jakavat saman analyyttisen viitekehyksen. ”Populismia tutkivan tutkijatohtorin Yannick Lahden mukaan...”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli pyrkii purkamaan poliittista retoriikkaa, jossa äärioikeiston ja äärivasemmiston uhkia rinnastetaan toisiinsa. Lukijalle välittyy kuva, että äärioikeiston uhka on nyky-Suomessa empiirisesti merkittävämpi ja kytkeytyneempi puoluepolitiikkaan, kun taas äärivasemmiston uhka on vähäinen. Samalla artikkeli normalisoi tutkijoiden roolia poliittisen keskustelun määrittelijöinä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi haastateltavan Yannick Lahden poliittinen sidonnaisuus (SDP:n valtuutettu) mainitaan vasta jutun puolivälissä, vaikka se on olennainen tieto lukijalle, joka arvioi tutkijan esittämiä poliittisia analyyseja.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja termejä kuvaamaan poliittisia vastustajia.

9 Tilastokytkos 66/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini66
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
66/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu väitteisiin uhkien tasosta, joiden tarkistaminen vaatii viranomaisten tilastoja ja uhka-arvioita.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • äärioikeistolainen terrorismi Suomessa
  • äärivasemmistolainen liikehdintä Suomessa

Suositellut lähteet

  • Suojelupoliisi
  • Sisäministeriö
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Yannick Lahti laajempi kuva → Katso kirjoittajan Mira Kokko muut analyysit →
Yannick Lahti Poliisi sisäministeriö Niko Pyrhönen Petteri Orpo Vilhelm Junnila politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • politiikka
  • äärioikeisto
  • ääriliikkeet
  • äärivasemmisto
  • puolueet
  • demokratia
  • ideologiat
  • populismi

Tiedot tästä analyysistä

Liike luetaan ääriiliikkeeksi, kun se [...724 sanaa...] ministeri Junnila sai hallituksen sekaisin**

Sisältö haettu
16.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →