← Etusivu

Analyysi artikkelista: Ilmasto | Länsi-Eurooppa käristyi, Suomi pysyi viileämpänä: tyypillistä El Niño -vuosina

Helsingin Sanomat Uutinen 10.8.2026
Pisteet
87
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
5
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
96
  • Gemini 3.1 Flash Lite100
  • GPT-5.4 Mini96
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Asiapohjainen Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli tarjoaa meteorologisen selityksen Euroopan sääeroille ilman poliittista kehystystä. Lukijalle välittyy neutraali kuva luonnonilmiöiden vaihtelusta, jossa Suomen viileys nähdään osana laajempaa, ennustettavaa ilmastollista kokonaisuutta.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli tarkastelee sääilmiöitä meteorologisen asiantuntijatiedon kautta.

5
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali ja perustuu Ilmatieteen laitoksen asiantuntijatietoon. Siinä ei ole havaittavissa pyrkimystä ohjata lukijaa tiettyyn poliittiseen tai ideologiseen suuntaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee meteorologisia ilmiöitä ja tieteellistä tutkimusta. Siinä ei ole ideologista kehystä tai poliittista agendaa.

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli on sävyltään neutraali ja asiallinen uutisraportti.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 8/100, kärjistys 2

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä: "Länsi-Eurooppa käristyi, Suomi pysyi viileämpänä: tyypillistä El Niño -vuosina".

Klikkihoukutus: 8/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää jutun ytimen: "Länsi-Eurooppa käristyi, Suomi pysyi viileämpänä: tyypillistä El Niño -vuosina".

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa sääilmiöitä neutraalisti ilman latautuneita termejä.

Kärjistys: 2/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua tai me/ne-asetelmaa.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkelissa ei ole populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on meteorologinen raportti, jossa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta.

4 JSN-arvio 96/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

96
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen asiantuntijatietoa käyttäen.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu selvästi.
  • JO 7: Tiedonvälitys perustuu Ilmatieteen laitoksen asiantuntijatietoon.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli raportoi ajankohtaisesta sääilmiöstä vakiintuneiden uutiskäytäntöjen mukaisesti.

6 Rivien välistä 1 rakenteista havaintoa
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa Ilmatieteen laitoksen asiantuntijatietoon ja tutkijan lausuntoon. ”Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen kertoo tiedotteessa”

Artikkeli tarjoaa meteorologisen selityksen Euroopan sääeroille ilman poliittista kehystystä. Lukijalle välittyy neutraali kuva luonnonilmiöiden vaihtelusta, jossa Suomen viileys nähdään osana laajempaa, ennustettavaa ilmastollista kokonaisuutta.

7 Tilastokytkos 90/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini92
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

90/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli nojaa lämpötilamittauksiin ja historiallisiin vertailuihin, joiden tarkistaminen virallisista tilastoista on relevanttia.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • maailmanlaajuiset lämpötilatilastot
  • El Niño -ilmiön vaikutukset

Suositellut lähteet

  • Ilmatieteen laitos
  • Eurostat
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Mika Rantanen laajempi kuva Katso kirjoittajan Jasmin Vahtera muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Maailma

Tiedot tästä analyysistä

Kesä–heinäkuun keskilämpötila oli Länsi-Euroopassa mittaushistorian [...249 sanaa...] tropiikin kuumuus ja kuivuus voimistuu.

Sisältö haettu
13.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →