Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Nuorta miestä puukotettiin Mannerheimintiellä Helsingin keskustassa

Yle Uutinen 5.7.2026
Pisteet
82
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
5
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
95
  • Gemini 3.1 Flash Lite100
  • GPT-5.4 Mini92
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Asiapohjainen Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi vakavasta väkivallanteosta neutraalisti ja tiiviisti. Lukijalle välittyy viranomaislähtöinen kuva tapahtumien kulusta, jossa poliisi on ainoa tiedon lähde.

Uutinen Yle Rosa Lehtokari · 5.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli nojaa täysin poliisin antamiin tietoihin.

5
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali ja noudattaa uutiskriteereitä. Se raportoi poliisin antamat tiedot ilman omaa tulkintaa tai latautunutta kieltä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli on puhtaasti rikoksesta raportoiva uutinen, jossa ei ole poliittista kehystä tai ideologista suuntaa.

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Faktapohjainen raportointi

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli ei pyri vetoamaan tunteisiin, vaan keskittyy tapahtumien välittämiseen.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 5/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä: "Nuorta miestä puukotettiin Mannerheimintiellä Helsingin keskustassa"

Klikkihoukutus: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää tapahtuman ytimen: "Nuorta miestä puukotettiin Mannerheimintiellä Helsingin keskustassa"

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja toteava.

Kärjistys: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi poliisin tutkinnasta, eikä siinä ole nimettyä kohdetta, jota tulisi kuulla vastineena.

4 JSN-arvio 95/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

95
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.
  • JO 10: Lähteet (poliisi) on nimetty selkeästi.
  • JO 7: Lähteet tarkistettu ja nimetty.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Kyseessä on perusmuotoinen rikosuutinen, joka perustuu viranomaistiedotteeseen.

6 Rivien välistä 2 rakenteista havaintoa
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliisin rooli tiedon välittäjänä korostuu, kun taas epäillyn toimijuus on vielä tutkinnan alla. ”Poliisi ei ole vielä päässyt kuulustelemaan epäiltyä.”
Kuka saa äänen Poliisi on ainoa ääni, joka kommentoi tapahtumia. ”kertoo Helsingin poliisin päivystävä tutkinnanjohtaja Tapio Hyvönen.”

Artikkeli raportoi vakavasta väkivallanteosta neutraalisti ja tiiviisti. Lukijalle välittyy viranomaislähtöinen kuva tapahtumien kulusta, jossa poliisi on ainoa tiedon lähde.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Iltalehti laajempi kuva → Katso kirjoittajan Rosa Lehtokari muut analyysit →
Iltalehti Mannerheimintie Rikos Tapio Hyvönen kotimaa Helsinki
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • poliisi
  • Helsinki
  • puukotus
  • pääkaupunkiseudut
  • Uusimaa
  • kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Poliisi epäilee 1983 syntynyttä miestä [...138 sanaa...] aikana. Tapahtuneesta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

Sisältö haettu
6.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →