Analyysi artikkelista: Lahjusepäily ministeriössä on poikkeuksellinen, sanovat asiantuntijat – mutta se ei tarkoita, etteikö Suomessa olisi korruptiota
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.4 Mini72
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli pyrkii rauhoittamaan lukijaa korostamalla, että ministeriön virkamiehen lahjusepäily on poikkeuksellinen ja ettei se kerro yhteiskunnan mädännäisyydestä. Samalla se kuitenkin normalisoi ajatusta rakenteellisesta korruptiosta, kuten hyvä veli -verkostoista, jotka jäävät usein virallisten mittarien ulkopuolelle.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on tasapainoinen ja asiallinen. Vinouma on lievä ja liittyy ensisijaisesti pyrkimykseen suojella instituutioiden uskottavuutta korostamalla tapauksen poikkeuksellisuutta.
Artikkeli ei aja ideologista agendaa. Se toimii vahtikoirana raportoimalla rikosepäilystä, mutta neutraloi mahdollista poliittista vahinkoa asiantuntija-arvioilla, jotka asettavat tapauksen laajempaan kontekstiin.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Tapaus on poikkeuksellinen yksittäistapaus
- Suomen hallintojärjestelmä on luottamuksen arvoinen
Puolustetut tahot
- Suomen hallintojärjestelmä
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Tarkemmat yksityiskohdat siitä, miten ministeriön sisäinen valvonta on pettänyt, puuttuvat. — Lukija ei saa tietoa siitä, onko kyseessä yksittäisen virkamiehen toiminta vai järjestelmällinen valvontapuute.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli luottamuksen murenemisesta hallintoon.
Asiallinen analyysi korruption luonteesta.
Lahjusepäily vs. luottamusyhteiskunta.
Tunteisiin vetoaminen on maltillista ja perusteltua aiheen vakavuuden vuoksi.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön painotusta, jossa tapauksen poikkeuksellisuus on keskiössä.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini14
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta sisältää pienen jännitteen asiantuntijoiden ja korruption olemassaolon välillä.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa jutun ydinasetelman.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei vastakkainasettelua; artikkeli pyrkii analyyttiseen otteeseen.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini2
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei populistisia elementtejä; artikkeli käsittelee aihetta hallinnollisesta näkökulmasta.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Olli Sorainen on mainittu epäiltynä, mutta hän ei saa suoraa puheenvuoroa, vaan hänen kantansa on referoitu HS:n kautta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — asiantuntijoiden arviot on selkeästi erotettu uutisoinnista.
- JO 12: Lähdekritiikki — asiantuntijat arvioivat korruption luonnetta monipuolisesti.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Artikkeli yhdistää ajankohtaisen uutistapahtuman laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun korruptiosta.
7 Rivien välistä
Artikkeli pyrkii rauhoittamaan lukijaa korostamalla, että ministeriön virkamiehen lahjusepäily on poikkeuksellinen ja ettei se kerro yhteiskunnan mädännäisyydestä. Samalla se kuitenkin normalisoi ajatusta rakenteellisesta korruptiosta, kuten hyvä veli -verkostoista, jotka jäävät usein virallisten mittarien ulkopuolelle.
Herää kysymys, miksi haastattelu Olli Soraisen kanssa (joka liittyy marja-alan rikosepäilyihin) on sisällytetty juttuun, vaikka se on tehty ennen lahjusepäilyn julkistamista — tämä luo vaikutelman, että virkamiehen toiminta on ollut kyseenalaista jo aiemmin, vaikka juttu muuten pyrkiikin korostamaan tapauksen yllättävyyttä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli viittaa korruptioindekseihin, joiden luotettavuutta ja kattavuutta asiantuntijat arvioivat.
Hyödylliset tilastoaiheet
- korruptioindeksit Suomessa
- julkisen hallinnon lahjusrikokset
Suositellut lähteet
- Transparency International
- Tilastokeskus
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →