Analyysi artikkelista: Oulun kaupunki käyttää 20 miljoonaa euroa kuntalaistensa rahaa – kuitteja ei löydy
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini42
- Mistral Small25
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini78
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli paljastaa, että merkittävä määrä julkista rahaa kanavoituu tytäryhteisöjen kautta, joissa perinteinen avoimuus ja valvonta eivät toteudu. Lukijalle välittyy kuva hallinnollisesta sumuverhosta, jossa kaupungin johto ei koe tarpeelliseksi valvoa rahojen käyttöä yksityiskohtaisesti, vaikka kyse on verovaroista.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteellisesti tasapainoinen, vaikka se onkin kriittinen kaupungin hallintoa kohtaan. Se antaa äänen sekä asiantuntijalle että kaupunginjohtajalle, mikä pitää vinouman alhaisena.
Artikkeli suorittaa vahtikoiratehtäväänsä ilman selkeää ideologista suuntaa. Se kritisoi hallinnon läpinäkymättömyyttä, mikä on journalismin perustehtävä puoluekannasta riippumatta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Julkisen vallan avoimuuden vaatimus
- Hallinnollinen epäselvyys
Kritisoidut tahot
- Oulun kaupunki
- Oulun kulttuurisäätiö
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi vertailu muiden kulttuuripääkaupunkien hallintomalleista puuttuu. — Lukija ei saa perspektiiviä siihen, onko Oulun malli poikkeuksellinen vai yleinen käytäntö.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Herätetään epäilystä julkisten varojen käytön asianmukaisuudesta.
Toimittajien turhautuminen tiedonsaannin vaikeuteen välittyy tekstistä.
Termi 'sumuverho' luo mielikuvan tahallisesta hämärtämisestä.
Toimittajien ja kaupungin välinen tiedonsaantikiista on jutun kantava voima.
Tunnevetoaminen on perusteltua, koska se kytkeytyy suoraan tiedonsaannin vaikeuksiin ja veronmaksajien oikeutettuun intressiin.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa käsitellään 20 miljoonan euron rahoitusta ja tiedonsaannin vaikeuksia.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen mutta käyttää dramatisoivaa ilmaisua 'sumuverho'.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa jutun ydinongelmaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei rakenna vastakkainasettelua, vaan raportoi tiedonsaantikiistasta asiallisesti.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkelissa on lievää 'kansa vs. hallinto' -asetelmaa, mutta se pysyy asiallisena.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kaupunginjohtaja Ari Alatossava ja säätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen ovat saaneet esittää näkemyksensä.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen selvittämällä rahoituslähteitä.
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu selkeästi faktoista.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen toteutuu, kun kaupunginjohtajaa on haastateltu.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu omaan tiedonhankintaan ja aktiiviseen selvitystyöhön.
7 Rivien välistä
Artikkeli paljastaa, että merkittävä määrä julkista rahaa kanavoituu tytäryhteisöjen kautta, joissa perinteinen avoimuus ja valvonta eivät toteudu. Lukijalle välittyy kuva hallinnollisesta sumuverhosta, jossa kaupungin johto ei koe tarpeelliseksi valvoa rahojen käyttöä yksityiskohtaisesti, vaikka kyse on verovaroista.
Herää kysymys, miksi opetus- ja kulttuuriministeriö puuttui prosessiin juuri ennen julkaisua ja toimitti aineistoa, joka vaikutti lieventävän jutun kriittistä kärkeä – mahdollisesti pyrkimyksenä hallita julkisuuskuvaa.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.4 Mini86
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli perustuu talouslukuihin, joiden oikeellisuutta ja tulkintaa voi ristiintarkastaa julkisista tilinpäätöksistä.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Oulun kaupungin kulttuurimäärärahat
- Oulu2026-hankkeen rahoitusrakenne
Suositellut lähteet
- Oulun kaupungin tilinpäätös
- Opetus- ja kulttuuriministeriö
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →