Analyysi artikkelista: Luulitko, että Suomeen tulee runsaasti pakolaisia ja turvapaikanhakijoita? Se ei pidä paikkaansa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini32
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini88
- Mistral Small95
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli pyrkii aktiivisesti korjaamaan yleistä käsitystä maahanmuuton luonteesta nostamalla esiin tilastot, joiden mukaan humanitaarinen maahanmuutto on ollut suhteellisesti vähäistä. Samalla se nostaa esiin somalialaistaustaisten kokeman syrjinnän ja rakenteelliset esteet, mikä siirtää keskustelun painopisteen maahanmuuttajien määristä heidän yhteiskunnalliseen asemaansa ja potentiaaliinsa.
- v2 23.5.2026 klo 17:30
- v1 23.5.2026 klo 10:46
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on asiallinen ja perustuu tilastoihin, mutta se valitsee näkökulmaksi nimenomaan humanitaarisen maahanmuuton vähäisyyden korostamisen. Tämä on tietoinen valinta, joka pyrkii oikaisemaan vallitsevia mielikuvia.
Artikkeli käsittelee maahanmuuttoa asiallisesti ja tilastojen kautta. Vaikka se nostaa esiin syrjintää, se ei aja selkeää ideologista agendaa vaan pyrkii tuomaan faktapohjaista tietoa keskusteluun. Se ei ole populistinen eikä hyökkäävä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Humanitaarisen maahanmuuton vähäisyys suhteessa muuhun maahanmuuttoon.
- Maahanmuuttajien kohtaama rakenteellinen syrjintä ja rasismi.
Kritisoidut tahot
- Suomalainen yhteiskunta
Puolustetut tahot
- Somalialaistaustaiset
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi keskustelu maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista puuttuu. — Lukija saa kattavan kuvan määristä ja syrjinnästä, mutta taloudellinen näkökulma on usein osa maahanmuuttokeskustelua.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli maahanmuuttajien kohtaamasta syrjinnästä ja nuorten jengiytymisestä.
Tilastojen käyttö vetoaa lukijan järkeen ja pyrkimykseen ymmärtää ilmiötä faktapohjaisesti.
Yusuf Mubarakin elämäntarina toimii inhimillisenä esimerkkinä maahanmuuttajan kokemuksista.
Kuvaukset Mubarakin elämästä ja kokemuksista tuovat syvyyttä tilastojen rinnalle.
Tunnevetoaminen on perusteltua, sillä se auttaa lukijaa ymmärtämään tilastojen takana olevia ihmisiä ja heidän kokemuksiaan syrjinnästä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko tiivistää artikkelin keskeisen sanoman, joka perustuu esitettyihin tilastoihin.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini48
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko haastaa lukijan oletukset suoraan, mikä on tyypillinen keino herättää mielenkiintoa.
Otsikko on asiallinen ja pyrkii korjaamaan väärinkäsityksiä ilman latautuneita sanoja.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli pyrkii pikemminkin vähentämään kuin lisäämään vastakkainasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini4
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei käytä kansa-eliitti-asetelmaa vaan nojaa asiantuntijatietoon.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi yksittäistä nimettyä tahoa, vaan käsittelee ilmiötä ja yleistä keskustelua.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Lähteet ja tilastot on avattu ja perusteltu.
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu faktoista.
- JO 7: Lähteiden käyttö on läpinäkyvää.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Artikkeli kokoaa sirpaleisia tilastoja yhteen tavalla, joka tarjoaa lukijalle uutta näkökulmaa aiheeseen.
7 Rivien välistä
Artikkeli pyrkii aktiivisesti korjaamaan yleistä käsitystä maahanmuuton luonteesta nostamalla esiin tilastot, joiden mukaan humanitaarinen maahanmuutto on ollut suhteellisesti vähäistä. Samalla se nostaa esiin somalialaistaustaisten kokeman syrjinnän ja rakenteelliset esteet, mikä siirtää keskustelun painopisteen maahanmuuttajien määristä heidän yhteiskunnalliseen asemaansa ja potentiaaliinsa.
Artikkeli vaikuttaa olevan tietoinen vastakkaisesta maahanmuuttokeskustelusta ja pyrkii vastaamaan siihen faktapohjaisella kehystyksellä. Herää kysymys, onko artikkelin tavoitteena ollut nimenomaan vastapainon luominen aiemmalle, mahdollisesti ongelmakeskeiselle uutisoinnille.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.4 Mini91
- Mistral Small92
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli rakentuu täysin tilastollisen vertailun varaan, joten tilastojen tarkistaminen on keskeistä.
Hyödylliset tilastoaiheet
- humanitaarinen maahanmuutto Suomessa
- ulkomaalaistaustaisen väestön määrä Suomessa
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- Maahanmuuttovirasto
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →