Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Harjulinja herättää keskustelua Järvi-Suomessa

Yle Uutinen 13.4.2026
Pisteet
73
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
90
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin paikallisen vastarinnan ja maanomistajien huolen, samalla kun se antaa tilaa myös kehitystä puoltaville näkemyksille. Lukijalle välittyy kuva monimutkaisesta intressiristiriidasta, jossa ympäristöarvot ja yksityisomistus törmäävät kansalliseen energiatarpeeseen.

Uutinen Yle Petri Julkunen · 13.4.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli lähestyy aihetta paikallisten ihmisten kokemusten kautta.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin tasapainoinen, mutta painottaa vastustajien näkökulmaa henkilökohtaisten anekdoottien ja suorien sitaattien kautta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli antaa äänen sekä hankkeen vastustajille että sen puolustajille. Lukijan ajatus ei taivu selkeästi kumpaankaan suuntaan, vaan artikkeli kuvaa intressiristiriitaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Paikallinen vastustus
  • Maanomistajien oikeudet

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Sähkömarkkinalain yksityiskohtia tai Fingridin lakisääteisiä velvoitteita ei avata tarkemmin. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, miksi hanke on välttämätön.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Anekdootti

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Turhautuminen / pettymys
Huoli

Huoli luonnon tuhoutumisesta ja omaisuuden menetyksestä.

Turhautuminen / pettymys

Turhautuminen datakeskusten rakentamista ja energiapolitiikkaa kohtaan.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Ari Tanskasen haastattelu tuo inhimillisen tason vastustukseen.

Latautunut kieli

Sanan 'kolonialismi' käyttö kuvaamaan hanketta.

Tunteisiin vetoaminen on kohtuullista, sillä se kuvaa paikallisten asukkaiden kokemusta hankkeesta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 10/100

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa jutun aiheen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja toteava: Harjulinja herättää keskustelua Järvi-Suomessa.

Kärjistys: 20/100

Artikkeli kuvaa vastakkainasettelua, mutta ei demonisoi osapuolia.

Populismi: 20/100

Artikkeli ei sisällä populistista retoriikkaa.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Fingrid on mainittu, mutta yhtiön edustajaa ei ole haastateltu suoraan, vaan yhtiön kanta on referoitu.

5 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Artikkeli kuvaa monipuolisesti eri näkökulmia.
  • JO 21: Fingridin kanta on mainittu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aiheesta on uutisoitu laajasti, mutta artikkeli tuo paikallisen näkökulman hyvin esiin.

7 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee paikallisia maanomistajia ja vastustajia, sillä artikkeli antaa heille runsaasti tilaa esittää kritiikkiä Fingridin hanketta kohtaan.
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksenteon vastuu häivytetään passiiviin, kun puhutaan linjauksen suunnittelusta. ”suunnittelupöydällä on viisi eri linjausta”
Kuka saa äänen Vastustajien ääni on vahvasti edustettuna sitaattien kautta, kun taas Fingridin kanta on referoitu lyhyesti. ”Tanskanen summaa syitä protestiin: Harjulinja runtelee koskematonta luontoa”
Tunnelma Huoli

Artikkeli nostaa esiin paikallisen vastarinnan ja maanomistajien huolen, samalla kun se antaa tilaa myös kehitystä puoltaville näkemyksille. Lukijalle välittyy kuva monimutkaisesta intressiristiriidasta, jossa ympäristöarvot ja yksityisomistus törmäävät kansalliseen energiatarpeeseen.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Joni-Matti Kuikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Petri Julkunen muut analyysit →
Joni-Matti Kuikka Fingrid Kimmo Collander Järvi-Suomi ympäristö Ari Tanskanen talous

Tiedot tästä analyysistä

Kun lähes kaksisataa kilometriä pitkää [...302 sanaa...] uudestaan Eduskuntatalolle myöhemmin tässä kuussa.

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →