Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Analyysi: Näin Suomessa sählättiin 20 vuotta kännyköiden vaaratiedotteiden kanssa

Yle Analyysi 20.5.2026
Pisteet
60
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
68
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
50
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini46
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa julkisen hallinnon ja päätöksenteon kyvyttömyydestä oppia virheistä. Lukijalle välittyy vaikutelma, että Suomessa on tuhlattu kaksi vuosikymmentä ja huomattavia resursseja teknologiaan, joka oli asiantuntijoiden tiedossa jo 2005, mutta jota välteltiin virheellisten perustelujen vuoksi.

Analyysi Yle Juha-Matti Mäntylä · 20.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee aihetta kriittisestä, hallintoa vahtivasta näkökulmasta.

68
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on selvästi kriittinen ja käyttää latautunutta kieltä ('sählättiin'). Vaikka se esittää teknisiä faktoja, se kehystää koko 20 vuoden historian epäonnistumiseksi, mikä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli kritisoi hallintoa ja viranomaisia, mutta kyseessä on vahtikoirajournalismi, joka kohdistuu päätöksenteon tehottomuuteen eikä ideologiseen suuntaan. Kirjoittaja ei aja vasemmisto- tai oikeistopolitiikkaa, vaan tehokkuutta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Soluyleislähetyksen ylivertaisuus
  • Viranomaisten ja poliitikkojen epäpätevyys

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Viranomaisten omat perustelut sovellusratkaisun valinnalle (esim. kustannus-hyötyanalyysit tai tekniset reunaehdot 2015). — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi sovellusratkaisu nähtiin aikoinaan järkevänä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Jälkiviisaus Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys Epäluottamus
Turhautuminen / pettymys

Turhautuminen julkisen hallinnon hitauteen ja tehottomuuteen.

Epäluottamus

Epäluottamus viranomaisten kykyyn tehdä oikeita teknologisia valintoja.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'sählättiin' käyttö.

Konflikti- tai kriisikehys

Asetelma: asiantuntijat tiesivät, mutta päättäjät eivät kuunnelleet.

Tunnevetoaminen on perusteltua artikkelin tyylilajin (analyysi) puitteissa, sillä se heijastaa yleistä turhautumista viranomaisten hitauteen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 52

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön kritiikkiä hallinnon toiminnasta.

Klikkihoukutus: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small25

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman latautunutta termiä 'sählättiin'.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'sählättiin' lataa otsikon kritisoivaksi ja epäasialliseksi viranomaistoimintaa kohtaan.

Kärjistys: 52/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini52
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelun 'asiantuntijat/kansa' ja 'viranomaiset/päättäjät'.

Populismi: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Sisältää anti-elitistisiä piirteitä (viranomaiset vs. kansa), mutta pysyy asiapohjaisessa kritiikissä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Viranomaisia tai päättäjiä, jotka ovat olleet vastuussa 20 vuoden aikana tehdyistä päätöksistä, ei ole kuultu.

5 JSN-arvio 50/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

50
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen — artikkeli käyttää lähteinä virallisia raportteja.
  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — analyysi on selkeästi kirjoittajan tulkintaa.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu — viranomaisille ei ole annettu mahdollisuutta vastata kritiikkiin 20 vuoden sähläämisestä.
6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli kokoaa hyvin yhteen pitkän aikavälin kehityskulun, jota ei ole aiemmin näin tiiviisti analysoitu.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee viranomaisten ja päättäjien vastuun arviointia: artikkeli nostaa esiin pitkään jatkuneen tehottomuuden ja teknologiset harha-askeleet, mikä tekee aiemmista poliittisista ja hallinnollisista päätöksistä näyttämään epäonnistuneilta.
Pelissä Viranomaisten luotettavuus vs. teknologinen tehokkuus. Juttu käsittelee pääosin edellistä, korostaen hallinnon hidasta reagointikykyä ja virheellisiä perusteluja.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että soluyleislähetys (CBS) on ollut koko ajan ylivoimainen ratkaisu, jota on tietoisesti vältelty. ”tämä parempi teknologia tunnettiin Suomessa jo vuonna 2005”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksenteon vastuu häivytetään epämääräisillä toimijaryhmillä kuten 'viranomaiset' tai 'päättäjät'. ”viranomaiset halusivat joukkoon omansa”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa kirjoittajan omaan analyysiin ja referoi aiempaa kritiikkiä, mutta ei anna ääntä päätöksentekijöille, jotka valitsivat sovellusratkaisun. ”Tätä vuoden 2020 lainvalmistelua on kritisoinut voimakkaasti esimerkiksi tietokirjailija Petteri Järvinen.”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli rakentaa kuvaa julkisen hallinnon ja päätöksenteon kyvyttömyydestä oppia virheistä. Lukijalle välittyy vaikutelma, että Suomessa on tuhlattu kaksi vuosikymmentä ja huomattavia resursseja teknologiaan, joka oli asiantuntijoiden tiedossa jo 2005, mutta jota välteltiin virheellisten perustelujen vuoksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli korostaa operaattoreiden taloudellista intressiä tekstiviestien suosimisessa, mutta ei syvenny tarkemmin siihen, miksi viranomaiset nimenomaan valitsivat sovellusratkaisun 2015–2020 – oliko kyseessä vain tekninen harha vai myös halu hallita dataa itse?

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään termejä, jotka leimaavat viranomaisten toiminnan epäonnistuneeksi.

9 Tilastokytkos 62/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini63

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
62/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli esittää väitteitä kustannuksista ja teknisistä ominaisuuksista, joiden tarkistaminen vaatisi virallisia hankinta-asiakirjoja.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • vaaratiedotusjärjestelmien kustannukset
  • 112-sovelluksen käyttäjämäärät

Suositellut lähteet

  • Liikenne- ja viestintäministeriö
  • Sisäministeriö
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Elisa laajempi kuva → Katso kirjoittajan Juha-Matti Mäntylä muut analyysit →
Elisa teknologia Säteilyturvakeskus sisäministeriö TeliaSonera Suomi Petteri Järvinen Petteri Orpo Tomi Voutilainen Nokia Martti Ahtisaari politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • teknologia
  • mobiiliteknologia
  • viestintä
  • kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Ensin tekstiviestejä ajettiin kuin käärmettä [...1033 sanaa...] tunnettiin Suomessa jo vuonna 2005.

Sisältö haettu
24.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →