Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Droonituotanto Suomeen vai Ukrainaan? Yhteistyösopimus nostaa esiin turvallisuuskysymyksiä

Yle Uutinen 24.8.2026
Pisteet
74
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
20
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
80
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini74
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi ajatusta Suomen ja Ukrainan välisestä syvenevästä sotateknologisesta yhteistyöstä. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka yhteistyö altistaa Suomen Venäjän vastatoimille, se on strategisesti perusteltua puolustuskyvyn kehittämiseksi.

Uutinen Yle Ville Lappalainen · 24.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Näkökulma on vahvasti asiantuntijavetoinen, jossa turvallisuuspolitiikan tutkijat arvioivat tilannetta.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja tuo esiin molemmat puolet (riskit ja hyödyt). Vinouma on lievä, sillä se keskittyy ensisijaisesti puolustusyhteistyön teknisiin ja strategisiin hyötyihin, jättäen kriittisen poliittisen keskustelun vähemmälle.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee aihetta asiallisena vahtikoirana, joka raportoi riskeistä ja hyödyistä ilman ideologista latausta. Se ei aja selkeää poliittista suuntaa, vaan raportoi hallinnon suunnitelmista asiantuntijoiden näkökulmasta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Puolustusyhteistyön hyödyt Suomen puolustuskyvylle
  • Ukrainan rooli sotateknologian innovaattorina

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi keskustelu Suomen roolista sodan osapuolena puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miten yhteistyö muuttaa Suomen asemaa kansainvälisessä politiikassa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli mahdollisista Venäjän vastatoimista.

Realismi

Asiallinen sävy, joka painottaa turvallisuuspoliittisia realiteetteja.

Konflikti- tai kriisikehys

Sodan ja turvallisuusriskien korostaminen yhteistyön taustalla.

Tunnevetoaminen on perusteltua, sillä aihe liittyy suoraan turvallisuusriskeihin ja sotaan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 25/100, kärjistys 12

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa pohditaan droonituotannon sijaintia ja siihen liittyviä turvallisuuskysymyksiä.

Klikkihoukutus: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini22
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää kysymysmuotoa herättääkseen mielenkiinnon, mutta on asiallinen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja kuvaa jutun keskeistä jännitettä.

Kärjistys: 12/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei polarisoi, vaan käsittelee aihetta asiallisesti.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia piirteitä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kohdistu kritiikkiin, joka vaatisi vastinetta, vaan raportoi yhteistyösuunnitelmista.

5 JSN-arvio 80/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tuomalla esiin sekä hyödyt että riskit.
  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista; asiantuntijoiden arviot on selkeästi merkitty.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; Venäjän näkökulmaa tai mahdollisia vastatoimia ei ole avattu muuten kuin yleisellä tasolla.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen raportoi ajankohtaisesta aiheesta, mutta noudattaa perinteistä uutisraportoinnin kaavaa.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa, jossa Ukrainan tukeminen ja puolustusyhteistyö esitetään välttämättömänä, vaikka se toisi mukanaan konkreettisia riskejä.
Pelissä Suomen turvallisuuspoliittinen riski vs. puolustuskyvyn kehittäminen. Juttu käsittelee molempia, mutta painottaa yhteistyön tuomia teknologisia hyötyjä Suomelle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että drooniteknologian yhteiskehitys on Suomelle strategisesti järkevää, vaikka se nostaa turvallisuusriskejä. ”Kyllä se varmasti ainakin Suomen puolustuskykyä nostaisi”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksenteon vastuu ja tulevat riskit häivytetään passiiviseen muotoon. ”tuotanto Suomessa voisi altistaa maan Venäjän vastatoimille”
Kuka saa äänen Asiantuntijat Rinna Kullaa ja Tyyne Karjalainen antavat jutulle analyyttisen kehyksen, mutta poliittista päätöksentekoa ei haasteta. ”Tampereen yliopiston apulaisprofessori Rinna Kullaa sanoo Ylen aamussa”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli normalisoi ajatusta Suomen ja Ukrainan välisestä syvenevästä sotateknologisesta yhteistyöstä. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka yhteistyö altistaa Suomen Venäjän vastatoimille, se on strategisesti perusteltua puolustuskyvyn kehittämiseksi. Riski Venäjän vastatoimista esitetään hallittavana tai hyväksyttävänä hintana teknologisesta kehityksestä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei pohdita laajemmin sitä, miten Suomen puolustusyhtiöiden vienti sotaa käyvään maahan vaikuttaa Suomen rooliin konfliktin osapuolena – aihetta käsitellään vain teknisenä ja logistisena kysymyksenä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Volodymyr Zelenskyi laajempi kuva → Katso kirjoittajan Ville Lappalainen muut analyysit →
Volodymyr Zelenskyi Rinna Kullaa Patria Suomi Venäjä Ukraina Alexander Stubb Tyyne Karjalainen politiikka Panu Routila talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Venäjän hyökkäys
  • Ukraina
  • Venäjä
  • droonit
  • Patria
  • ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Tuotanto Suomessa voisi altistaa maan [...513 sanaa...] perkasivat Ukrainan sisäpolitiikkaa Ylen aamussa.

Sisältö haettu
24.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →