Helsingin Sanomat

← Etusivu

Analyysi artikkelista: Vakoilu | EU: Venäjä tehnyt kyberhyökkäyksiä lukuisiin maihin, myös Suomi kohteena

Helsingin Sanomat Uutinen 13.7.2026

Pisteet

Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.

Vinouma

Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.

JSN-laatu

Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli vahvistaa kuvaa Venäjästä järjestelmällisenä kyberuhkana, joka kohdistuu laajasti eurooppalaiseen infrastruktuuriin. Lukijalle välittyy viranomaisten hallitsema narratiivi, jossa Suomi ja EU toimivat suojautuvina osapuolina, ja jossa Venäjän toiminnan motiivit ja seuraukset esitetään yksinomaan viranomaislähteiden kautta.

Uutinen Helsingin Sanomat Liisa Niemi , Jasmin Vahtera · 13.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli välittää ensisijaisesti viranomaisten ja EU:n näkökulman tapahtumiin.

/100

Kohtalainen vinouma

Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli nojaa täysin viranomaislähteisiin, mikä on tyypillistä turvallisuuspoliittiselle uutisoinnille. Vaikka sävy on asiallinen, vastapuolen ääni puuttuu kokonaan, mikä tekee kehyksestä yksipuolisen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi viranomaisten toimista turvallisuusuhkien edessä. Vaikka aihe on poliittisesti latautunut, kyseessä on vahtikoira-tyyppinen uutisointi viranomaisten tiedotuksesta, eikä artikkeli aja ideologista agendaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

Viranomaisten näkemys Venäjän kyberuhasta

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta

Vastakkainen näkökulma Venäjän virallinen kanta tai vastaus syytöksiin puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa diplomaattisesta tilanteesta.

2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Valikoiva lähteiden käyttö Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli

Huoli kriittisen infrastruktuurin turvallisuudesta.

Konflikti- tai kriisikehys

Kyberhyökkäykset ja diplomaattiset puhuttelut luovat jännitteisen konfliktikehyksen.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu raportoituihin turvallisuusuhkiin, mikä on uutisaiheen luonteen huomioiden perusteltua.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko raportoi tapahtuman asiallisesti ilman latautuneita adjektiiveja.

Kärjistys: 25/100

Artikkeli kuvaa jännitteistä suhdetta Venäjään, mutta ei demonisoi kansaa tai käytä vihapuhetta.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän suurlähetystöä ei ole kuultu, vaikka se on kritiikin kohde.

5 JSN-arvio 70/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

/100 JSN-vaatimustenmukaisuus

Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

JO 10: Lähteet on nimetty (EU, supo, ulkoministeriö).
JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu.
JO 7: Selkeä attribuutio viranomaislähteille.

Heikkoudet

JO 21: Venäjän näkemystä ei ole pyydetty tai esitetty.
JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu.

6 Omaperäisyys 50/100

50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu viranomaisten tiedotteisiin ja uutistoimistojen raportointiin.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa

Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee viranomaistiedotusta ja EU:n yhtenäistä ulkopolitiikkaa, sillä se välittää virallisen näkemyksen Venäjän kybertoiminnasta ilman haastettua vastapuolta.

Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että EU:n ja Suomen viranomaisten syytökset ovat kiistaton lähtökohta ilman tarvetta tarkempaan todisteluun. ”EU syyttää Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:tä vuosia jatkuneesta kybertoiminnasta”

Kuka saa äänen Äänessä ovat yksinomaan EU:n ja Suomen viranomaiset, kun taas Venäjän näkemystä ei ole pyydetty tai esitetty. ”Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) on kutsunut Venäjän suurlähettilään puhutteluun.”

Tunnelma Huoli

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli ei mainitse Venäjän mahdollista vastinetta tai diplomaattista reaktiota, mikä voisi antaa lukijalle laajemman kuvan tilanteen jännitteistä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen

Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Poliisi laajempi kuva → Katso kirjoittajan Liisa Niemi muut analyysit →

Poliisi Suomi Venäjä Euroopan unioni FSB politiikka

Lähteen asiasanat — median oma luokitus

Tiedot tästä analyysistä

Ulkoministeri Elina Valtonen kutsui Venäjän [...357 sanaa...] toiminta ovat pitäneet vaikutukset vähäisinä.

Sisältö haettu: 13.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →