← Etusivu

Analyysi artikkelista: ADHD-ihmisillä on erityinen piirre, mitä tulee alkoholiin – Tämä on merkki, josta pitää huolestua

Iltalehti Uutinen 30.6.2026
Pisteet
48
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
55
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
60
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli hyödyntää lääkärin auktoriteettia ja lupaa paljastaa yllättäviä syitä päihteidenkäytölle, mutta jättää itse substanssin maksumuurin taakse. Lukijalle välittyy huoli ja varoitus, jossa ADHD ja autismi kytketään suoraan päihderiippuvuuden riskiin ilman, että artikkelin näkyvä osa tarjoaa konkreettista tietoa tai ratkaisuja.

Uutinen Iltalehti Iltalehti Plus-tilaajille Katri Koskinen · 30.6.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Näkökulma on lääketieteellinen ja asiantuntijavetoinen, mikä on tyypillistä terveysuutisoinnille.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
55
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on vinoutunut korostamaan riskejä ja huolta, mikä on tyypillistä terveysaiheiselle klikkijournalismille. Auktoriteettiin vetoaminen ja pelottelu nostavat vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei ota kantaa poliittisiin kysymyksiin, vaan keskittyy lääketieteelliseen ja terveysaiheiseen aiheeseen. Kyseessä on vahtikoira-tyyppinen terveysvalistus, ei ideologinen kehystys.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Neurokirjon ja päihderiippuvuuden välinen yhteys

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus päihderiippuvuudesta ja neurokirjosta puuttuu. — Lukija saa yksipuolisen kuvan, jossa riski korostuu ilman ymmärrystä ilmiön moninaisuudesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Pelottelu Auktoriteettiin vetoaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Otsikko ja ingressi vetoavat suoraan lukijan huoleen ADHD- ja autismikirjon henkilöiden terveydestä.

Provokatiivinen otsikko

Otsikko on rakennettu herättämään välitöntä huolta ja uteliaisuutta.

Pelottelu / uhka-skenaariot

Varoitukset 'vaarallisista' piirteistä luovat uhkakuvia.

Tunnevetoaminen on manipuloivaa, sillä se käyttää diagnooseja pelottelun välineenä houkutellakseen lukijoita maksumuurin taakse.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 85/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat toisiaan, mutta sisältö on hyvin rajattua.

Klikkihoukutus: 85/100

Otsikko käyttää tiedon pidättämistä ja pelottelua houkutellakseen lukijaa: 'ADHD-ihmisillä on erityinen piirre... Tämä on merkki, josta pitää huolestua'.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'huolestua' lataa otsikon negatiivisella tunteella ja luo uhkakuvia.

Kärjistys: 10/100

Ei merkittävää vastakkainasettelua, aihe on terveyspainotteinen.

Populismi: 0/100

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi ketään, vaan käsittelee lääketieteellistä aihetta.

5 JSN-arvio 60/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Asiantuntijalähteen käyttö antaa jutulle uskottavuutta.
  • JO 7: Asiantuntijan haastattelu on hyvä journalistinen käytäntö.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikko on vahvasti klikkihakuinen ja lupaa enemmän kuin ingressi tarjoaa.
  • JO 15: Otsikko on harhaanjohtava ja klikkihakuinen.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on yleinen terveysuutisoinnissa, eikä artikkeli tarjoa näkyvissä olevassa osassa uutta tietoa.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee terveysalan asiantuntijoiden ja päihdehuollon intressiä nostaa esiin erityisryhmien riskejä, mutta samalla se hyödyntää klikkiotsikointia lukijoiden houkuttelemiseksi.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että ADHD-ihmisten alkoholinkäyttöön liittyy erityisiä, huolta herättäviä piirteitä, joita ei tarvitse tässä yhteydessä tarkemmin määritellä. ”Tämä on merkki, josta pitää huolestua”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Toimijuus on keskitetty lääkärille, joka 'paljastaa' tietoa, mikä luo asetelman, jossa lukija on passiivinen tiedon vastaanottaja. ”Lääkäri Atte Virolainen paljastaa”
Kuka saa äänen Vain lääkärin ääni on läsnä, mikä antaa aiheelle vahvan lääketieteellisen auktoriteetin. ”Lääkäri Atte Virolainen paljastaa”
Tunnelma Huoli

Artikkeli hyödyntää lääkärin auktoriteettia ja lupaa paljastaa yllättäviä syitä päihteidenkäytölle, mutta jättää itse substanssin maksumuurin taakse. Lukijalle välittyy huoli ja varoitus, jossa ADHD ja autismi kytketään suoraan päihderiippuvuuden riskiin ilman, että artikkelin näkyvä osa tarjoaa konkreettista tietoa tai ratkaisuja.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin varsinainen sisältö yhtä varoittava kuin sen otsikointi, vai onko kyseessä tyypillinen terveysaiheinen klikkiotsikko, joka hyödyntää neurokirjon diagnooseja huomion herättämiseksi.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Auktoriteettiin vetoaminen Lieva

Lääkärin nimen käyttö antaa väitteille painoarvoa ilman, että lukija voi arvioida itse argumentteja.

Pelkoon vetoaminen Lieva

Varoitukset vaarallisista merkeistä ja huolestumisesta.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia Katso aiheen Atte Virolainen laajempi kuva Katso kirjoittajan Katri Koskinen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kuukausi
  • Asiantuntijahaastattelu
  • Hyötytieto
  • Mielenterveys
  • Päihteet
  • Yhteiskunnallinen ongelma
  • Plustiimi
  • Terveys

Tiedot tästä analyysistä

Lääkäri Atte Virolainen paljastaa, miten [...63 sanaa...] ja autismikirjolla olevien riippuvuuden tunnistamisessa.

Sisältö haettu
11.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →