Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Rokotetta borrelioosiin testattiin suomalaisilla – tästä syystä sitä ei vielä saa

Maaseudun Tulevaisuus Uutinen 7.4.2026
Pisteet
85
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
10
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi lääkekehityksen hitaan ja säädellyn luonteen. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka rokote on kehitteillä, sen markkinoille tulo on monimutkainen prosessi, joka riippuu kliinisistä tuloksista ja viranomaispäätöksistä, eikä aikataulua voida luvata.

Uutinen Maaseudun Tulevaisuus Janica Pörhönen · 7.4.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti lääketieteen asiantuntijoiden lausuntoihin.

10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on tasapainoinen ja asiallinen raportti, joka perustuu asiantuntijoiden haastatteluihin ilman pyrkimystä ohjata lukijaa tiettyyn poliittiseen tai ideologiseen suuntaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli on neutraali terveysuutinen, joka ei ota kantaa poliittisiin kysymyksiin.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Lääkekehityksen tiukka sääntely ja kliinisen näytön välttämättömyys.

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tunnevetoamista

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa järkeen ja realiteetteihin lääkekehityksen hitaudesta.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja asiallista, palvellen tiedonvälitystä.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa selitetään rokotteen tilannetta.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja lupaa vastauksen lukijan kysymykseen, mutta ei käytä halpoja klikkikeinoja.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa jutun aiheen neutraalisti.

Kärjistys: 0/100

Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Artikkeli on asiallinen ja kaukana populistisesta retoriikasta.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei käsittele kritiikin kohdetta, vaan raportoi tutkimusprosessista.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Tiedot on tarkistettu asiantuntijoilta.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu selvästi.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu ja asiantuntijoita on kuultu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on perusluonteinen selittävä uutinen, joka vastaa yleiseen kysymykseen aiheesta.

6 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee lukijaa, joka haluaa ymmärtää lääkekehityksen hitautta ja siihen liittyviä epävarmuustekijöitä, vähentäen samalla liiallisia odotuksia nopeasta rokotteen saatavuudesta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että lukija on kiinnostunut rokotteen aikataulusta ja ymmärtää lääkekehityksen vaativan kliinistä näyttöä. ”Selvitimme, mikä on tämänhetkinen aikataulu.”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen lääkeyhtiön edustajalle ja rokotetutkimuksen johtajalle, jotka molemmat korostavat prosessin keskeneräisyyttä. ”Emme tässä vaiheessa voi esittää arvioita rokotteen myyntiluvan hakuaikataulusta”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi lääkekehityksen hitaan ja säädellyn luonteen. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka rokote on kehitteillä, sen markkinoille tulo on monimutkainen prosessi, joka riippuu kliinisistä tuloksista ja viranomaispäätöksistä, eikä aikataulua voida luvata.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Maaseudun Tulevaisuus kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Arto Palmu laajempi kuva → Katso kirjoittajan Janica Pörhönen muut analyysit →
Arto Palmu Ville Kainu Euroopan lääkevirasto Pfizer terveys FVR Suomen rokotetutkimus

Tiedot tästä analyysistä

Maailman ensimmäistä borrelioosirokotetta lupailtiin aikaisintaan [...472 sanaa...] Vasta myyntilupaprosessissa määräytyy rokotteen hinta.”

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →