Analyysi artikkelista: Rantanen: Sisäministeriössä ei ollut tietoa Supo-selvityshankkeesta
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna62
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna68
- Mistral Small55
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin hallituspuolueiden välisen jännitteen, jossa sisäministeri Rantanen kokee pääministeri Orpon sivuuttaneen hänet hallinnonalansa kannalta kriittisessä asiassa. Lukijalle välittyy kuva hallituksen sisäisestä epäluottamuksesta ja viestintäkatkoksista, vaikka kyseessä on hallituksen sisäinen valtataistelu Suojelupoliisin hallinnollisesta asemasta.
Uutinen raportoi hallituksen sisäisestä kiistasta, mutta painottuu vahvasti toisen osapuolen näkökulmaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli antaa huomattavasti enemmän tilaa Rantasen kritiikille ja käyttää latautuneita ilmauksia hänen suullaan. Vaikka Orpon kanta on mainittu, se jää Rantasen syytösten varjoon.
Artikkeli raportoi hallituksen sisäisestä kiistasta. Vaikka Rantasen ääni dominoi, kyseessä on uutinen poliittisesta prosessista, eikä artikkeli ota kantaa ideologisiin kysymyksiin.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Mari Rantasen kokemus sivuuttamisesta
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
- Mari Rantanen
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Suojelupoliisin siirtoa koskevan selvityksen laajemmat hallinnolliset perustelut puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi selvitys on käynnistetty, mikä jättää Rantasen kritiikin ainoaksi näkökulmaksi.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Rantasen turhautuminen sivuuttamisesta hallituksen sisäisessä päätöksenteossa.
Rantasen käyttämät ilmaisut kuten 'asiatonta toimintaa' ja 'runttaaminen' värittävät uutista.
Tunnevetoaminen on peräisin haastateltavan suusta, mikä on uutisoinnissa tyypillistä, mutta se ohjaa lukijan sympatiat Rantasen suuntaan.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa Rantasen kommenttia neutraalisti.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna38
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli kuvaa hallituksen sisäistä 'me vs. he' -asetelmaa, mutta ei demonisoi osapuolia.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna8
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Rantasen puheessa on elementtejä 'eliitin' (Orpon) kritiikistä, mutta se on siteerattua retoriikkaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Pääministeri Orpo on mainittu, mutta hänen näkemyksensä on referoitu STT:n kautta, eikä hänelle ole annettu tilaa vastata Rantasen syytöksiin tässä yhteydessä.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — Rantasen syytökset on selkeästi osoitettu sitaateiksi.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu — Orpon näkemys on referoitu hyvin lyhyesti Rantasen syytösten yhteydessä.
6 Omaperäisyys
Uutinen raportoi ajankohtaisesta poliittisesta tapahtumasta tavanomaisella tavalla.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin hallituspuolueiden välisen jännitteen, jossa sisäministeri Rantanen kokee pääministeri Orpon sivuuttaneen hänet hallinnonalansa kannalta kriittisessä asiassa. Lukijalle välittyy kuva hallituksen sisäisestä epäluottamuksesta ja viestintäkatkoksista, vaikka kyseessä on hallituksen sisäinen valtataistelu Suojelupoliisin hallinnollisesta asemasta.
Herää kysymys, onko Rantasen julkinen kritiikki osa laajempaa perussuomalaisten kesäkokouksen viestintästrategiaa, jolla halutaan korostaa puolueen omaa profiilia budjettiriihen alla.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →