Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Valtonen huolissaan: Venäjä käyttää hyväkseen äärimmäistä kylmyyttä

Ilta-Sanomat Uutinen 10.2.2026
Pisteet
64
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
40
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli välittää ulkoministerien viestin, jossa Venäjän eristäminen taloudellisesti ja sotilaallinen tuki Ukrainalle nähdään ainoana oikeana tienä. Lukijalle välittyy kuva yhtenäisestä pohjoismaisesta rintamasta, jossa taloudelliset haitat tai vaihtoehtoiset näkökulmat pakotteiden tehokkuudesta jäävät ministerien tavoitteiden varjoon.

Uutinen Ilta-Sanomat · 10.2.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli raportoi ministerien näkökulmaa ja virallisia kannanottoja.

40
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti tasapainoinen raportti tiedotustilaisuudesta, mutta ministerien näkökulma dominoi sisältöä. Vinouma on lievä, koska se heijastaa hallituksen virallista linjaa ilman merkittävää vastapainoa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi virallista ulkopoliittista linjaa. Vaikka se tukee pakotepolitiikkaa, kyseessä on Suomen ja Ruotsin hallitusten yhteinen linjaus, joka ei edusta perinteistä vasemmisto-oikeisto-jakoa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Pakotteiden kiristämisen välttämättömyys
  • Ukrainan tuen jatkaminen

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Pakotteiden mahdolliset negatiiviset vaikutukset Suomen talouteen tai vientiin jäävät vähäisiksi. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa pakotteiden taloudellisista seurauksista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli Ukrainan siviilien tilanteesta ja Venäjän toimista.

Realismi

Asiallinen sävy pakotteiden tarpeellisuudesta.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'sotakoneisto' ja 'ilkeimmillä tavoilla' käyttö.

Tunteisiin vetoaminen on maltillista ja liittyy sodan inhimilliseen kärsimykseen, mikä on uutisoinnissa tyypillistä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa Valtonen ilmaisee huolensa Venäjän toimista.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen mutta käyttää hieman dramatisoivaa kieltä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa ministerin huolta neutraalisti ilman voimakasta latausta.

Kärjistys: 25/100

Selkeä me-ne-asetelma (Nato-maat vs Venäjä), mutta raportointi on asiallista.

Populismi: 20/100

Ei populistista rakennetta, kyseessä on viranomaistiedotus.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on ministerien tiedotustilaisuus, ei kritiikkiin perustuva juttu.

5 JSN-arvio 80/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tiedotustilaisuudesta.
  • JO 11: Mielipiteet ja ministerien kannanotot on erotettu selvästi.
  • JO 7: Tiedotustilaisuuden raportointi on tarkkaa.

Heikkoudet

  • JO 21: Vastapuolen eli Venäjän näkemyksiä ei kuulla, vaikka kyseessä on poliittinen arviointi.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Kyseessä on perusraportointi tiedotustilaisuudesta, joka ei sisällä uutta tutkivaa otetta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Suomen ja Ruotsin hallitusten ulkopoliittista linjaa: Venäjän-vastaisten pakotteiden tiukentaminen esitetään välttämättömänä ja moraalisesti oikeana toimena.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että pakotteet ovat ensisijainen ja tehokas keino sodan lopettamiseksi, ilman että niiden haittavaikutuksia tai vaihtoehtoisia skenaarioita kyseenalaistetaan. ”Stenergard sanoi, että Ukrainan sota olisi jo loppunut, jos miljardin ihmisen Nato-maat olisivat tukeneet Ukrainaa enemmän.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän toimijuus korostetaan aktiivisena uhkana, kun taas pakotteiden mahdolliset negatiiviset seuraukset EU-maille häivytetään yleisellä viittauksella yhteiseen tavoitteeseen. ”Venäjä käyttää hyväkseen äärimmäisen kylmää säätä”
Kuka saa äänen Ministerien ääni dominoi artikkelia; asiantuntijoiden tai kriittisten äänten näkemykset jäävät seminaariraportoinnin tasolle ilman syvempää analyysia. ”Valtonen sanoi, että Yhdysvaltojen markkinoita ei ole suljettu Suomelta eikä Ruotsilta.”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli välittää ulkoministerien viestin, jossa Venäjän eristäminen taloudellisesti ja sotilaallinen tuki Ukrainalle nähdään ainoana oikeana tienä. Lukijalle välittyy kuva yhtenäisestä pohjoismaisesta rintamasta, jossa taloudelliset haitat tai vaihtoehtoiset näkökulmat pakotteiden tehokkuudesta jäävät ministerien tavoitteiden varjoon.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei avata tarkemmin ministerien mainitsemia 'taloudellisia mittareita' tai pakotteiden konkreettisia vaikutuksia Suomen ja Ruotsin vientiteollisuuteen, vaikka aihetta sivuttiin.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja termejä Venäjän toimien kuvaamiseen.

9 Tilastokytkos 50/100, 2 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli mainitsee lannoitetuonnin prosenttiosuuksia, joiden tarkistaminen virallisista tilastoista olisi relevanttia.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Venäjän tuonnin osuus lannoitteista
  • pakotteiden vaikutus Venäjän talouteen

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Eurostat
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Nato laajempi kuva →
Nato Elina Valtonen Venäjä Ukraina Euroopan unioni politiikka Maria Malmer Stenergard talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Suomen ja Ruotsin ulkoministerit tapasivat [...745 sanaa...] pitää saada oma talonsa kuntoon.

Sisältö haettu
12.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →