← Etusivu

Analyysi artikkelista: Työpaikat | Suomen työttömyys on EU:n kurjimpia, selvitimme suurimmat irtisanojat

Helsingin Sanomat Uutinen 11.2.2026
Pisteet
51
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
55
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
40
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää työttömyyden yritysten ja julkisen sektorin vastuuksi, samalla kun se normalisoi hallituksen tekemät leikkaukset välttämättöminä. Lukijalle välittyy kuva, jossa hallitus on tehnyt oman osuutensa, mutta muut toimijat eivät vastaa huutoon irtisanomisten jatkuessa.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee työllisyystilannetta pääministerin vaatimusten ja hallituksen politiikan kautta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
55
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli painottaa hallituksen vaatimusta yrityksille ilman vastapainoa tai yritysten näkökulmaa. Yksipuolinen lähteistys ja latautunut otsikointi nostavat vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei suoraan aja ideologiaa, vaan toimii vahtikoirana irtisanomisten suhteen. Vaikka se antaa tilaa hallituksen retoriikalle, se raportoi myös julkisen sektorin leikkauksista, mikä tasapainottaa kokonaisuutta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Hallituksen näkemys yritysten vastuusta
  • Irtisanomisten negatiivinen vaikutus

Kritisoidut tahot

  • Suomalaiset yritykset
  • Hyvinvointialueet

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi taloudellinen konteksti irtisanomisten syistä (esim. globaali kysyntä) puuttuu. — Lukija ei ymmärrä, ovatko irtisanomiset yritysten valintoja vai markkinoiden pakottamia.
  • Vastakkainen näkökulma Irtisanovien yritysten tai julkisten organisaatioiden näkökulma puuttuu. — Lukija saa vain yhden osapuolen näkemyksen tilanteesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Turhautuminen / pettymys
Huoli

Huoli työttömyyden jatkumisesta ja irtisanomisten määrästä.

Turhautuminen / pettymys

Turhautuminen yritysten toimintaan suhteessa hallituksen uudistuksiin.

Latautunut kieli

Sana 'kurjimpia' luo negatiivisen ja toivottoman sävyn.

Konflikti- tai kriisikehys

Asettaa pääministerin vaatimukset vastakkain yritysten irtisanomisten kanssa.

Tunteisiin vetoaminen on kohtalaista; se pyrkii herättämään huolta taloustilanteesta, mutta käyttää samalla latautunutta kieltä, joka ohjaa lukijan paheksumaan irtisanovia yrityksiä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko lupaa selvitystä irtisanojista, ja teksti listaa esimerkkejä.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko käyttää 'selvitimme'-ilmaisua luomaan vaikutelman eksklusiivisesta tiedosta.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'kurjimpia' on arvolatautunut ja dramatisoiva ilmaisu työttömyystilanteesta.

Kärjistys: 25/100

Artikkeli luo lievän vastakkainasettelun hallituksen ja irtisanovien yritysten välille.

Populismi: 30/100

Sisältää elementtejä, joissa vaaditaan yrityksiä 'kantamaan vastuuta', mikä on populistinen kehys.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Irtisanovia yrityksiä ja julkisia organisaatioita kritisoidaan, mutta niitä ei ole kuultu.

5 JSN-arvio 40/100 · 1 vahvuutta, 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

40
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Faktat irtisanomisista on pyritty listaamaan.

Heikkoudet

  • JO 21: Irtisanovien yritysten tai julkisten toimijoiden ääni puuttuu.
  • JO 15: Otsikko on latautuneempi kuin jutun sisältö.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu kritiikin kohteilta.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli kokoaa tunnettuja irtisanomisuutisia yhteen, ei tarjoa uutta tutkimustietoa.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee hallitusta, sillä se siirtää vastuun työllisyystilanteesta yrityksille ja julkisille toimijoille, korostaen hallituksen jo tekemiä 'yritysten toivomia uudistuksia'.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että hallituksen tekemät uudistukset ovat suoraan kytkettävissä työllisyyden parantumiseen. ”hallitus on tehnyt yritysten toivomia uudistuksia”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Irtisanomisten syyt ja vastuu ulkoistetaan yrityksille ja julkisille organisaatioille, kun taas hallituksen rooli esitetään ratkaisukeskeisenä. ”Suomalaiset yritykset ja julkiset työnantajat ovat irtisanoneet tuhansia työntekijöitä”
Kuka saa äänen Pääministeri Orpo saa suoran vaatimuksen äänen, kun taas irtisanovien yritysten tai julkisten organisaatioiden näkökulmaa ei kuulla. ”Pääministeri Petteri Orpo vaatii yrityksiä kantamaan vastuuta”
Tunnelma Huoli

Artikkeli kehystää työttömyyden yritysten ja julkisen sektorin vastuuksi, samalla kun se normalisoi hallituksen tekemät leikkaukset välttämättöminä. Lukijalle välittyy kuva, jossa hallitus on tehnyt oman osuutensa, mutta muut toimijat eivät vastaa huutoon irtisanomisten jatkuessa.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli yhdistää otsikossa Suomen työttömyyden EU-tason vertailuun, mutta ei tarjoa leipätekstissä dataa tai asiantuntija-analyysia kyseisestä vertailusta, mikä voi antaa lukijalle vaikutelman, että tilanne on poikkeuksellisen huono ilman laajempaa kontekstia.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja sanoja kuten 'kurjimpia' kuvaamaan tilannetta.

9 Tilastokytkos 75/100, 2 tilastoaihetta
75/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli väittää työttömyyden olevan EU:n kurjimpia, mikä vaatii tilastollista vahvistusta.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Suomen työttömyysaste EU-vertailussa
  • Irtisanomisten määrä 2023-2024

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Eurostat
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Yle laajempi kuva Katso kirjoittajan Merja Saarinen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • HS Visio

Tiedot tästä analyysistä

- Suomalaiset yritykset ja julkiset [...88 sanaa...] yhteensä useita satoja työpaikkoja Suomessa.

Sisältö haettu
19.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →