Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Putin torppasi EU:n – Saneli ehtoja rauhalle

Iltalehti Uutinen 4.6.2026
Pisteet
65
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
60
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi Ukrainan sodan tilanteesta ja rauhanneuvottelujen valmistelusta, mutta nostaa Vladimir Putinin retoriikan ja ehdotukset keskiöön. Lukijalle välittyy kuva, jossa Venäjä on aktiivinen toimija rauhanaloitteissa, kun taas Ukrainan hallinnon asema ja näkökulma jäävät taustalle tai epäsuoriksi.

Uutinen Iltalehti Mikael Kaivanto , Mikael Shepelenko · 4.6.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansainvälinen

Artikkeli tarkastelee sotaa laajasta kansainvälisestä näkökulmasta, huomioiden useita valtioita.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli antaa paljon tilaa Putinin väitteille ilman riittävää kontekstualisointia, mikä luo epätasapainoisen kuvan sodan tilanteesta. Vaikka uutinen sisältää myös muita näkökulmia (Saksa, EU), Putinin laaja siteeraaminen ilman vastapainoa nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli on uutismuotoinen ja pyrkii kattamaan useita osapuolia, mutta Putinin näkökulman korostaminen tekee siitä lukijalle hämmentävän. Lukijan ajatus ei taivu selkeästi vasemmalle tai oikealle, vaan pikemminkin kriittiseen suhtautumiseen Venäjän viestintää kohtaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäjän johdon näkökulma rauhanneuvotteluihin
  • Saksan hallituksen arvio neuvottelujen aikataulusta

Kritisoidut tahot

  • Ukrainan hallinto

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Ukrainan hallinnon suora vastaus Putinin väitteisiin puuttuu. — Lukija saa yksipuolisen kuvan rauhanneuvottelujen ehdoista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli sodan pitkittymisestä ja resurssien riittävyydestä.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'torppasi' ja 'katastrofaalinen' käyttö.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy sodan vakavuuteen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa Putin esittää ehtoja rauhalle.

Klikkihoukutus: 30/100

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää vahvaa verbiä 'torppasi', joka dramatisoi diplomaattista tilannetta.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa tapahtumaa neutraalisti, vaikka valitut sanat ovatkin jämäköitä.

Kärjistys: 30/100

Artikkeli kuvaa konfliktia, mutta kieli on uutismaisen asiallista.

Populismi: 20/100

Artikkeli ei ole populistinen, vaikka se käsittelee poliittisia jännitteitä.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ukrainan hallintoa mainitaan, mutta heidän näkemyksensä rauhanehdoista puuttuvat.

5 JSN-arvio 60/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on pyritty erottamaan.
  • JO 7: Artikkeli kokoaa useita eri lähteitä (Reuters, Deep State, Euronews).
  • JO 7: Lähteiden käyttö on monipuolista.

Heikkoudet

  • JO 21: Ukrainan hallinnon näkökulma jää puuttumaan monessa kohdassa, joissa heitä kritisoidaan.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu Ukrainan kohdalla.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli kokoaa yhteen päivän uutiset, mutta ei tarjoa syvällistä omaa analyysia.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee lukijaa, joka seuraa Ukrainan sodan diplomaattisia ja sotilaallisia käänteitä, mutta kehystys antaa Venäjän presidentin näkemyksille merkittävän tilan ilman välitöntä faktantarkistusta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Putinin esittämät luvut ja väitteet rintamatilanteesta ovat raportoinnin arvoisia, vaikka ne ovat ristiriidassa muiden lähteiden kanssa. ”Putinin mukaan Venäjä hallitsee 85 prosenttia Donetskin alueesta”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Ukrainan hallinnon toimijuus ja näkökulma jäävät passiiviseksi tai muiden toimijoiden (kuten Unkarin tai EU:n) päätösten kohteeksi. ”Ukrainan edustajat eivät vahvistaneet maiden välisen sopimuksen sisältöä”
Kuka saa äänen Vladimir Putin saa artikkelissa runsaasti tilaa esittää näkemyksiään, kun taas Ukrainan johdon ääni puuttuu lähes kokonaan. ”Putin kertoi tilaisuudessa rintamatilanteen Ukrainasta.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli raportoi Ukrainan sodan tilanteesta ja rauhanneuvottelujen valmistelusta, mutta nostaa Vladimir Putinin retoriikan ja ehdotukset keskiöön. Lukijalle välittyy kuva, jossa Venäjä on aktiivinen toimija rauhanaloitteissa, kun taas Ukrainan hallinnon asema ja näkökulma jäävät taustalle tai epäsuoriksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa Gerhard Schröderin välittäjäehdotuksen otsikkotasolle asti, vaikka se on toistuva ja kyseenalainen ehdotus, mikä saattaa palvella enemmän huomioarvon hakua kuin diplomaattista realismia.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Auktoriteettiin vetoaminen Lieva

Putinin väitteiden esittäminen faktana ilman kyseenalaistamista.

9 Tilastokytkos 60/100, 2 tilastoaihetta
60/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli esittää ristiriitaisia väitteitä rintamatilanteesta, mikä vaatii tilastollista tai karttapohjaista ristiintarkistusta.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Ukrainan sodan alueelliset muutokset
  • Ukrainan sotilaallinen tuki

Suositellut lähteet

  • Deep State
  • Institute for the Study of War
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Péter Magyar laajempi kuva → Katso kirjoittajan Mikael Kaivanto muut analyysit →
Péter Magyar Donald Trump Gerhard Schröder Ulkomaat Vladimir Putin Venäjä Ukraina Kaja Kallas politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka
  • Presidentti
  • Poliitikot
  • Valtiovalta
  • Puolueet

Tiedot tästä analyysistä

Tähän artikkeliin on koottu Ukrainan [...617 sanaa...] Myös Moldovan jäsenyysneuvottelut nytkähtivät eteenpäin.

Sisältö haettu
5.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →