Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Armeijaan liian vaarallisten määrä räjähti

Ilta-Sanomat Uutinen 4.9.2026
Pisteet
60
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.6 Luna62
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
55
  • Gemini 3.1 Flash Lite55
  • GPT-5.6 Luna62
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää T-luokituksen kasvun suoraksi seuraukseksi nuorisorikollisuuden lisääntymisestä ja viranomaisten tehostuneesta yhteistyöstä. Lukijalle välittyy kuva, jossa Puolustusvoimat on joutunut reagoimaan yhteiskunnalliseen turvallisuusuhkaan, ja päätöksenteon helpottaminen (poissaolevana tehtävät päätökset) esitetään teknisenä, tehokkuutta lisäävänä ratkaisuna ilman pohdintaa oikeusturvasta.

Artikkeli tarjoaa hyödyllistä tilastotietoa ja viranomaisperusteluja, mutta jää yksipuoliseksi viranomaisten näkökulman toistamiseksi.

Uutinen Ilta-Sanomat Akseli Vanhala · 4.9.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli on kirjoitettu lähes täysin Puolustusvoimien antamien tietojen ja perustelujen pohjalta.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se luottaa täysin Puolustusvoimien omaan selitykseen ilman kriittistä vastapainoa tai oikeusturvanäkökulmaa. Vaikka sävy on asiallinen, valikoiva lähteiden käyttö ja viranomaisnäkökulman korostaminen ohjaavat lukijaa hyväksymään muutokset kyseenalaistamatta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi viranomaisten toimintaa vahtikoiran sijaan tiedonvälittäjän roolissa. Ideologista suuntaa ei ole, mutta viranomaiskeskeinen kehystys tekee siitä neutraalin sijaan hallintoa myötäilevän.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisten tarve tunnistaa turvallisuusriskit
  • Nuorisorikollisuuden kasvu selittävänä tekijänä

Puolustetut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Oikeusturvanäkökulma ja poissaolevana tehtävien päätösten vaikutus asevelvollisen asemaan puuttuvat. — Lukija ei saa tietoa siitä, miten yksilön oikeusturva toteutuu, kun päätös tehdään ilman läsnäoloa.
  • Vastakkainen näkökulma Asiantuntijoiden tai oikeustieteilijöiden näkemys viranomaisvallan laajentumisesta puuttuu. — Yksipuolinen viranomaisnäkökulma estää kriittisen arvioinnin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Viranomaisnäkökulman dominanssi

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli nuorisorikollisuuden yleistymisestä ja palvelusturvallisuudesta.

Liioittelu / korostus

Sanan "räjähti" käyttö otsikossa korostaa muutoksen dramaattisuutta.

Tunnevetoaminen on lievää ja liittyy enemmän yleiseen yhteiskunnalliseen huoleen kuin manipulaatioon.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 48/100, kärjistys 18

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko "Armeijaan liian vaarallisten määrä räjähti" vastaa jutun tilastotietoja.

Klikkihoukutus: 48/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.6 Luna48
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko käyttää dramatisoivaa kieltä, mutta vastaa jutun sisältöä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaava, vaikka käyttääkin voimakasta ilmaisua "räjähti".

Kärjistys: 18/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.6 Luna18
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli ei polarisoi, vaan keskittyy viranomaisnäkökulmaan.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi yksittäistä nimettyä henkilöä, vaan raportoi viranomaiskäytännöistä.

5 JSN-arvio 55/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

55
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Alkuperäinen lähde (Puolustusvoimat) on mainittu.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

  • JO 12: Kiistanalaisen väitteen lähdekritiikki puuttuu (viranomaisnäkökulmaa ei haasteta).
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu (vaikka kyseessä on uutinen, oikeusturvanäkökulman puuttuminen tekee siitä yksipuolisen).
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu Puolustusvoimien tiedotteeseen ja infogrammiin, eikä sisällä omaa tutkivaa otetta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Puolustusvoimien ja poliisin viranomaisyhteistyötä: artikkeli normalisoi viranomaisten tiiviimmän tiedonvaihdon ja prosessien sujuvoittamisen välttämättömänä vastauksena nuorisorikollisuuden kasvuun.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että rikoshistoria tekee asevelvollisesta automaattisesti liian vaarallisen palvelukseen, kyseenalaistamatta kriteerien tulkinnanvaraisuutta. ”Käytännössä kyse on siitä, että nämä ”T-miehet” ovat rikoshistoriansa vuoksi liian vaarallisia varusmiespalvelukseen.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksenteon muutos esitetään passiivisesti, ikään kuin se olisi luonnollinen kehityskulku, häivyttäen viranomaisen aktiivisen roolin oikeusturvan heikentämisessä. ”Vuodesta 2025 lähtien päätös T-luokkaan sijoittamisesta on voitu tehdä ilman, että asevelvollinen on läsnä.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa yksinomaan Puolustusvoimien antamiin perusteluihin ja selityksiin, eikä haasta tai täydennä niitä ulkopuolisilla asiantuntijaäänillä. ”Puolustusvoimien viestinnästä kerrotaan sähköpostilla, että määrän kasvua selittää ensinnäkin nuorisorikollisuuden kasvu.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli kehystää T-luokituksen kasvun suoraksi seuraukseksi nuorisorikollisuuden lisääntymisestä ja viranomaisten tehostuneesta yhteistyöstä. Lukijalle välittyy kuva, jossa Puolustusvoimat on joutunut reagoimaan yhteiskunnalliseen turvallisuusuhkaan, ja päätöksenteon helpottaminen (poissaolevana tehtävät päätökset) esitetään teknisenä, tehokkuutta lisäävänä ratkaisuna ilman pohdintaa oikeusturvasta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi päätöksenteon muuttuminen poissaolevana tehtäväksi esitetään jutussa vain neutraalina teknisenä muutoksena, vaikka se on merkittävä muutos yksilön oikeusturvan kannalta. Tämä valinta voi heijastaa pyrkimystä välttää kriittistä keskustelua viranomaisvallan laajentumisesta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Auktoriteettiin vetoaminen Lieva

Puolustusvoimien selitykset esitetään kiistattomina faktoina.

9 Tilastokytkos 75/100, 2 tilastoaihetta
75/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli rakentuu tilastollisen kasvun varaan, joten lukujen ristiintarkistus on keskeistä.

  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.6 Luna72
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • T-luokituksen kehitys 2008-2026
  • Nuorisorikollisuuden kasvu

Suositellut lähteet

  • Puolustusvoimat
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen puolustusvoimat laajempi kuva → Katso kirjoittajan Akseli Vanhala muut analyysit →
puolustusvoimat työelämä politiikka Uudenmaan aluetoimisto
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

T-luokkaan on määrätty jopa kesken [...419 sanaa...] vaarantaa palvelusturvallisuuden. Lähde: Puolustusvoimat Pakki

Sisältö haettu
4.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →