Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: EU:n palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpano viivästyy jälleen

Yle Uutinen 24.6.2026
Pisteet
72
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
25
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini25
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
80
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli keskittyy tekniseen viivästykseen ja lainsäädännön arviointineuvoston kritiikkiin, mikä luo kuvan hallinnollisesta tehottomuudesta. Lukijalle välittyy vaikutelma, että palkkaerojen tasaaminen on vaikeaa tai epävarmaa, koska lakiluonnos nojaa rakenteellisiin selityksiin, joiden vaikuttavuutta neuvosto kyseenalaistaa.

Uutinen Yle · 24.6.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli tarkastelee asiaa viranomaislausuntojen ja lainsäädäntöprosessin kautta.

25
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali, mutta painottaa arviointineuvoston kriittistä lausuntoa. Koska kyseessä on lyhyt uutinen, tasapainon puute on ymmärrettävää, mutta se ohjaa lukijaa näkemään lakiluonnoksen epäonnistuneena.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi hallinnollisesta prosessista neutraalisti. Lukijan ajatus ei taivu selkeästi vasemmalle tai oikealle, vaan painottuu hallinnon tehokkuuden arviointiin.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Lainsäädännön arviointineuvoston kriittinen näkemys lakiluonnoksen vaikuttavuudesta.

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Direktiivin tavoitteita ja sitä vastustavia tai tukevia näkökulmia ei avata. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi direktiivi on olemassa tai miksi sen toimeenpano on haastavaa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa realismiin korostamalla byrokraattisia vaatimuksia ja rakenteellisia haasteita.

Artikkeli ei käytä tunnevetoamista, vaan pysyy asiallisessa raportoinnissa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini15
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää sanaa 'jälleen' luomaan mielikuvaa toistuvasta ongelmasta.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa uutisen aiheen.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini10
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Lakiluonnoksen valmistelijat (esim. ministeriö) eivät pääse ääneen vastaamaan arviointineuvoston kritiikkiin.

5 JSN-arvio 80/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet on erotettu faktoista.
  • JO 10: Lähde (arviointineuvosto) on nimetty.
  • JO 10: Lähteet on ilmoitettu asianmukaisesti.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä lakiluonnoksen valmistelijoiden näkemystä ei avata.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu STT:n raportointiin ja viranomaislausuntoon.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee lainsäädännön valmistelijoita ja arviointineuvostoa, sillä se korostaa byrokraattista viivästystä ja lakiluonnoksen puutteellisuutta ilman, että lukijalle avataan direktiivin tavoitteiden tai vastustuksen syitä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että EU-direktiivin toimeenpanon viivästyminen on itsessään merkittävä uutinen, joka vaatii selitystä. ”EU:n palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpano viivästyy jälleen”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksenteon vastuu viivästyksestä jää epämääräiseksi, kun käytetään passiivia. ”toimeenpano viivästyy”
Kuka saa äänen Artikkeli siteeraa lainsäädännön arviointineuvostoa, mutta varsinaisia työntekijöiden tai työnantajien edustajia ei kuulla. ”Neuvoston mukaan esitysluonnosta tulee vielä täydentää”
Tunnelma Realismi

Artikkeli keskittyy tekniseen viivästykseen ja lainsäädännön arviointineuvoston kritiikkiin, mikä luo kuvan hallinnollisesta tehottomuudesta. Lukijalle välittyy vaikutelma, että palkkaerojen tasaaminen on vaikeaa tai epävarmaa, koska lakiluonnos nojaa rakenteellisiin selityksiin, joiden vaikuttavuutta neuvosto kyseenalaistaa.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin nimenomaan lakiluonnoksen epäselvyyden rakenteellisten tekijöiden osalta — tämä voi viitata siihen, että palkkaerojen syistä käydään poliittista vääntöä, jota ei tässä uutisessa avata.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 60/100, 1 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini60
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
60/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli mainitsee sukupuolten väliset palkkaerot ja rakenteelliset tekijät, joiden tarkistaminen tilastoista on relevanttia.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • sukupuolten palkkaerot Suomessa

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • THL
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Euroopan unioni laajempi kuva →
Euroopan unioni työelämä Lainsäädännön arviointineuvosto politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • työelämä
  • sukupuolten tasa-arvo
  • tasa-arvo
  • talous

Tiedot tästä analyysistä

Direktiivin olisi pitänyt alun perin [...133 sanaa...] ovat voimakkaasti jakautuneet sukupuolen mukaan.

Sisältö haettu
4.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →