← Etusivu

Analyysi artikkelista: Fatim Diarra arvioi taksikuskin olleen humalassa – Iltalehti selvitteli tapausta

Iltalehti Uutinen 24.10.2025
Pisteet
69
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
90
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli asettaa kansanedustajan julkisen syytöksen vastakkain Iltalehden tekemän selvityksen kanssa. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliitikon esittämä väite taksikuskin humalatilasta kyseenalaistetaan faktapohjaisella tarkistuksella.

Uutinen Iltalehti Iltalehti yli 6 kk vanha Johannes Ijäs · 24.10.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Näkökulma on tarkistava ja selvittävä, keskittyen väitteen todenperäisyyteen.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteeltaan faktapohjainen pyrkimys tarkistaa väite. Vinouma on matala, sillä se ei ota kantaa, vaan raportoi selvityksen tulokset.

Poliittinen kehystys Keskusta

Juttu toimii vahtikoirana tarkistaessaan poliitikon väitteen. Se ei aja ideologista agendaa, vaan raportoi selvityksen tulokset.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaistiedon tai selvityksen merkitys poliittisen väitteen arvioinnissa.

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Faktantarkistus Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Pyrkimys selvittää tapahtumien kulku faktapohjaisesti.

Artikkeli on sävyltään asiallinen ja pyrkii selvittämään tapahtumien kulkua ilman voimakasta tunnevetoamista.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressin lupausta selvittää tapausta.

Klikkihoukutus: 30/100

Otsikko lupaa selvitystä väitteen todenperäisyydestä, mikä houkuttelee lukemaan faktantarkistuksen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on toteava ja kuvaa jutun asetelman neutraalisti.

Kärjistys: 0/100

Ei vastakkainasettelua, vaan faktapohjainen tarkistus.

Populismi: 0/100

Ei populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on poliitikon julkisen väitteen tarkistus, ei henkilöön kohdistuva hyökkäys, joka vaatisi välitöntä vastinetta.

4 JSN-arvio 90/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen selvittämällä taustat.
  • JO 9: Tietojen tarkistaminen mahdollisimman hyvin.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Tavanomainen faktantarkistusjuttu, joka perustuu julkiseen väitteeseen.

6 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee lukijaa, joka haluaa tarkistaa julkisuudessa esitetyn väitteen todenperäisyyden viranomaistiedon valossa.
Pelissä Julkisen vallan käyttäjän sanomisten todenperäisyys vs. yksittäisen ammattilaisen maine. Juttu käsittelee edellistä, tuomalla esiin viranomaistiedot.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että kansanedustajan väite vaatii ulkopuolista selvitystä. ”Iltalehti selvitteli tapausta.”
Kuka saa äänen Kansanedustajan väite on lähtökohta, jota toimittaja peilaa selvityksellään. ”Fatim Diarra (vihr) kritisoi taksikuskeja ja arvioi yhden olleen humalassa.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli asettaa kansanedustajan julkisen syytöksen vastakkain Iltalehden tekemän selvityksen kanssa. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliitikon esittämä väite taksikuskin humalatilasta kyseenalaistetaan faktapohjaisella tarkistuksella.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko jutun painopiste enemmän poliitikon toiminnan arvioinnissa kuin itse taksialan turvallisuudessa, mikä on tyypillistä poliittisia toimijoita käsittelevässä uutisoinnissa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia Katso aiheen Iltalehti laajempi kuva Katso kirjoittajan Johannes Ijäs muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Liikenne ja kuljetus
  • Tieliikenne
  • Laki oikeus ja rikos
  • Poliisi
  • Maaliikenne

Tiedot tästä analyysistä

Vihreiden kansanedustaja Fatim Diarra (vihr) [...11 sanaa...] Vihreiden kansanedustaja Fatim Diarra.Roosa Bröijer

Sisältö haettu
13.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →