Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Hallituksen sisäpiiri puhuu nyt suoraan viime päivien tapahtumista: "Olihan se ehkä törkein vuoto tällä kaudella"

Iltalehti Uutinen 24.4.2026
Pisteet
32
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
65
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
30
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus, Uteliaisuus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa hallituksen sisäisestä epäluottamuksesta ja kaaoksesta käyttämällä nimettömiä lähteitä. Lukijalle välittyy vaikutelma hallituksen sisäisestä valtataistelusta, jossa ministereiden toimintaa arvioidaan kärjekkäin, epävirallisin termein.

Uutinen Iltalehti Iltalehti Plus -tilaajille · 24.4.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee hallitusta poliittisena näyttämönä, jossa sisäiset jännitteet ovat keskiössä.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli nojaa yksipuolisesti nimettömiin lähteisiin ja käyttää latautunutta kieltä (esim. 'härski koplaus'). Vastapuolen ääni tai asiallinen konteksti puuttuu, mikä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli kritisoi hallituksen ministereitä, mutta ei aja selkeää ideologista linjaa. Kyseessä on vahtikoira-tyyppinen raportointi sisäisistä ristiriidoista, jossa ideologinen suunta jää epäselväksi.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Hallituksen sisäinen erimielisyys
  • Ministereiden toiminnan kritisointi

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Kritisoitujen ministereiden vastine tai näkemys tapahtumista puuttuu. — Lukija saa vain yhden osapuolen näkemyksen, mikä vääristää kuvaa tapahtumista.
  • Tausta Varsinaiset kehysriihen päätökset ja niiden sisältö puuttuvat. — Lukija ei saa tietoa siitä, mitä hallitus todellisuudessa päätti, vaan huomio kiinnittyy vain draamaan.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 5 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus Uteliaisuus
Epäluottamus

Keskittyy hallituksen sisäiseen epäluottamukseen ja riitelyyn.

Uteliaisuus

Houkuttelee lukijaa sisäpiirin tiedoilla.

Provokatiivinen otsikko

Käyttää dramaattista kieltä vuodosta.

Latautunut kieli

Termit kuten 'härski koplaus' ja 'amatööritouhua' lataavat tekstin.

Konflikti- tai kriisikehys

Koko juttu rakentuu hallituksen sisäisen konfliktin ympärille.

Tunnevetoaminen on manipuloivaa, sillä se perustuu nimettömien lähteiden kärjekkäisiin arvioihin ilman, että lukijalle tarjotaan mahdollisuutta arvioida väitteiden todenperäisyyttä tai kontekstia.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 70/100, kärjistys 50

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat jutun sisällön painotusta.

Klikkihoukutus: 70/100

Otsikko käyttää dramaattista kieltä ja viittaa sisäpiirin paljastuksiin, mutta pidättää varsinaisen tiedon sisällöstä.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'törkein' lataa otsikon negatiivisesti ja luo konfliktikehyksen.

Kärjistys: 50/100

Artikkeli luo vastakkainasettelua hallituksen sisällä käyttämällä leimaavia termejä.

Populismi: 40/100

Artikkeli käyttää 'eliitin' eli hallituksen sisäpiirin kieltä, mutta ei suoraan vetoa kansaan.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ministereitä Rydman ja Adlercreutz kritisoidaan, mutta heitä ei ole kuultu jutussa.

5 JSN-arvio 30/100 · 4 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

30
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Heikko

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

Ei havaittuja vahvuuksia.

Heikkoudet

  • JO 11: Mielipiteelliset arviot sekoittuvat uutisointiin.
  • JO 21: Ministereitä kritisoidaan voimakkaasti ilman, että heidän näkemyksensä tulevat esiin.
  • JO 11: Toimittajan kanta tai lähteiden kärjekäs kieli sekoittuu uutiseen.
  • JO 21: Ministereitä asetetaan erittäin kielteiseen julkisuuteen ilman samanaikaista kuulemista.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli toistaa tyypillistä poliittista juoruilua ilman uutta substanssia.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee hallituksen sisäpiiriä ja vuotojen tekijöitä, jotka saavat mahdollisuuden esittää oman tulkintansa tapahtumista nimettöminä, samalla kun lukijalle luodaan kuva sisäisestä kriisistä.
Pelissä Hallituksen toimintakyky vs. julkinen luottamus. Juttu käsittelee vain jälkimmäistä, keskittyen sisäisiin konflikteihin ja vuotoihin.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että hallituksen sisäpiirissä on tapahtunut jotain poikkeuksellisen vakavaa, jota kutsutaan törkeäksi vuodoksi. ”Olihan se ehkä törkein vuoto tällä kaudella”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Vastuuta vuodoista ja sisäpiirin kritiikistä ei kohdisteta kehenkään nimettyyn tahoon, vaan käytetään yleistä 'hallituslähteet'-ilmaisua. ”Hallituslähteet kertovat nyt suoraan”
Kuka saa äänen Äänessä ovat vain nimettömät hallituslähteet, jotka kritisoivat ministereitä. ”Hallituspuolueet paukauttavat toistensa toiminnasta suorat arviot.”
Tunnelma Epäluottamus, Uteliaisuus

Artikkeli rakentaa kuvaa hallituksen sisäisestä epäluottamuksesta ja kaaoksesta käyttämällä nimettömiä lähteitä. Lukijalle välittyy vaikutelma hallituksen sisäisestä valtataistelusta, jossa ministereiden toimintaa arvioidaan kärjekkäin, epävirallisin termein.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin tarkoitus vain ruokkia poliittista draamaa nimettömien lähteiden kautta, jolloin varsinainen substanssi (säästöt ja kasvutoimet) jää täysin huomiotta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Käytetään vahvoja, leimaavia ilmauksia kuvaamaan hallituksen toimintaa.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Anders Adlercreutz laajempi kuva →
Anders Adlercreutz wille rydman politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kuukausi
  • Behind the scenes
  • Julkkis
  • Politiikka
  • Selvitys
  • Tutkiva journalismi
  • Yhteiskunnallinen ongelma
  • Suomen poliittiset puolueet

Tiedot tästä analyysistä

Hallituslähteet kertovat nyt suoraan, mitä [...42 sanaa...] (r) toiminta jakaa vahvasti näkemyksiä.

Sisältö haettu
13.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →