Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kelan hallitus kriisikokoukseen

Iltalehti Uutinen 12.11.2025
Pisteet
54
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
50
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin Kelan hallituksen kriisikokouksen, mikä luo mielikuvan organisaation sisäisistä ongelmista tai poikkeuksellisesta tilanteesta. Koska leipäteksti on erittäin lyhyt, lukijalle jää avoimeksi kriisin luonne, mikä korostaa uutisen luonnetta varoittavana tai huomiota herättävänä otsikkona.

Uutinen Iltalehti Iltalehti yli 6 kk vanha Marko-Oskari Lehtonen , Jussi Korhonen · 12.11.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee julkisen organisaation hallinnollista tilaa.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on hyvin lyhyt, mutta sanavalinta kriisikokous kehystää tilanteen negatiivisesti. Koska sisältöä on vähän, vinouma on maltillinen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi tapahtumasta ilman selkeää ideologista kehystä tai poliittista kantaa.

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Kriisin syyt ja taustat puuttuvat kokonaan. — Lukija ei ymmärrä, miksi kokous on kriisikokous.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Kriisikokous-sanan käyttö herättää huolta organisaation tilasta.

Provokatiivinen otsikko

Sanan kriisikokous käyttö otsikossa dramatisoi tilannetta.

Tunnevetoaminen on vähäistä, mutta otsikon sanavalinta on tarkoituksellisen dramaattinen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 60/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressin tietoa kriisikokouksesta.

Klikkihoukutus: 60/100

Otsikko käyttää sanaa kriisikokous, joka on omiaan herättämään huomiota ilman tarkempaa kontekstia.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on informatiivinen, vaikka sana kriisikokous onkin latautunut.

Kärjistys: 0/100

Ei vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kelan hallitusta tai johtoa ei ole kuultu kriisin syistä.

5 JSN-arvio 50/100 · 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

50
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

Ei havaittuja vahvuuksia.

Heikkoudet

  • JO 14: Raportointi on erittäin puutteellista ja vaatisi täydentämistä.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen raportoi ajankohtaisesta tapahtumasta, mutta ei tarjoa uutta syvyyttä.

7 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee lukijaa, joka seuraa julkisten instituutioiden sisäistä vakautta ja mahdollista kriisiytyvää hallintoa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Kelan hallituksen kokous on luonteeltaan kriisikokous, mikä antaa tilanteelle negatiivisen painoarvon. ”Kelan hallitus kriisikokoukseen”
Tunnelma Huoli

Artikkeli nostaa esiin Kelan hallituksen kriisikokouksen, mikä luo mielikuvan organisaation sisäisistä ongelmista tai poikkeuksellisesta tilanteesta. Koska leipäteksti on erittäin lyhyt, lukijalle jää avoimeksi kriisin luonne, mikä korostaa uutisen luonnetta varoittavana tai huomiota herättävänä otsikkona.

Tekoälyn vapaa havainto

Koska artikkeli on hyvin lyhyt ja perustuu vain otsikkoon ja ingressiin, herää kysymys, onko kyseessä klikkiotsikointiin nojaava uutisointi, jossa varsinainen sisältö ei vastaa otsikon luomaa dramaattista mielikuvaa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Kela laajempi kuva → Katso kirjoittajan Marko-Oskari Lehtonen muut analyysit →
Kela Lasse Lehtonen politiikka talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Työelämä
  • Sosiaalikysymykset
  • Yhteiskunta
  • Työllisyys
  • Työllisyys ja työttömyys

Tiedot tästä analyysistä

Kelan hallituksella on keskiviikkona kriisikokous. ![](https://img.ilcdn.fi/eEWAwk0U76B2nWMrmtfjnftC4Tw=/full-fit-in/30x0/img-s3.ilcdn.fi/cb4b15ff1159dd9bb36da02aa3ce089ad5caefe03857039711e2f2369955b54a.jpg)![](https://img.ilcdn.fi/ViK_yCkSgt4B1Foixwe5eiFbcQs=/full-fit-in/920x0/img-s3.ilcdn.fi/cb4b15ff1159dd9bb36da02aa3ce089ad5caefe03857039711e2f2369955b54a.jpg) Lasse Lehtonen aloitti Kelan pääjohtajana huhtikuussa.Antti Mannermaa

Sisältö haettu
14.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →