Analyysi artikkelista: Lukijalta: Viljelijöiden toimeentuloa ja ympäristötavoitteita ei pidä asettaa vastakkain
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini34
- Grok 4.360
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.4 Mini78
- Grok 4.385
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Kirjoittaja pyrkii korjaamaan aiemman kritiikin ja asemoimaan itsensä rakentavaksi keskustelijaksi, joka ei vastusta viljelijöiden toimeentuloa vaan tukijärjestelmän rakennetta. Lukijalle välittyy kuva, että maatalouden ympäristötoimet ovat välttämättömiä, ja että vastakkainasettelu viljelijöiden ja ympäristötavoitteiden välillä on keinotekoista.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on kirjoittajan oma vastine, joten se on luonnostaan subjektiivinen. Se esittää kirjoittajan omat perustelut selkeästi, mutta ei anna tilaa vastapuolen uudelle vastaukselle, mikä on tyypillistä mielipidekirjoittelulle.
Kirjoittaja pyrkii tasapainottamaan ympäristöarvot ja maatalouden elinvoimaisuuden. Vaikka hän edustaa säätiötä, joka on usein kytketty vasemmistolaiseen ajatteluun, tekstin argumentaatio on pragmaattista ja hakee kompromissia.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Maataloustukien uudistaminen ympäristöperusteiseksi
- Poliittisen päätöksenteon vastuu tukijärjestelmästä
Kritisoidut tahot
- Poliitikot
Puolustetut tahot
- Maanviljelijät
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Maatalouden taloudellisten realiteettien ja markkinatilanteen tarkempi avaaminen puuttuu. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, miten ehdotetut tukimuutokset vaikuttaisivat käytännön viljelyyn.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kirjoittaja vetoaa maatalouden elinehtoihin ja ilmastotavoitteiden välttämättömyyteen.
Kirjoittaja korostaa yhteistyötä ja vastakkainasettelun välttämistä.
Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee kirjoittajan tavoitetta rakentavasta keskustelusta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa tekstin pääviestiä, jossa korostetaan toimeentulon ja ympäristötavoitteiden yhteensovittamista.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini8
- Grok 4.315
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää kirjoittajan pääviestin.
Otsikko välttää latautuneita termejä ja pyrkii sovittelevaan sävyyn.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini18
- Grok 4.325
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Kirjoittaja pyrkii aktiivisesti vähentämään vastakkainasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini4
- Grok 4.310
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Teksti ei hyödynnä populistisia kehyksiä, vaan keskittyy politiikan rakenteellisiin ratkaisuihin.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoituksen kirjoittajaa ei ole kuultu tässä vastineessa, mutta hän on alkuperäisen kritiikin esittäjä.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja perustelut on erotettu selkeästi.
- JO 35: Kirjoittaja vastaa saamaansa kritiikkiin ja täsmentää näkemyksiään.
- JO 11: Kirjoittaja perustelee näkemyksiään asiallisesti.
Heikkoudet
- JO 21: Vastapuolella ei ole tässä tekstissä mahdollisuutta kommentoida kirjoittajan vastineeseen.
6 Omaperäisyys
Teksti on kirjoittajan oma vastine, joka tuo uutta näkökulmaa aiempaan keskusteluun.
7 Rivien välistä
Kirjoittaja pyrkii korjaamaan aiemman kritiikin ja asemoimaan itsensä rakentavaksi keskustelijaksi, joka ei vastusta viljelijöiden toimeentuloa vaan tukijärjestelmän rakennetta. Lukijalle välittyy kuva, että maatalouden ympäristötoimet ovat välttämättömiä, ja että vastakkainasettelu viljelijöiden ja ympäristötavoitteiden välillä on keinotekoista.
Herää kysymys, onko kirjoittajan tavoitteena ensisijaisesti asiallinen keskustelu vai oman asiantuntijaprofiilin vahvistaminen ja raportin uskottavuuden palauttaminen julkisen kritiikin jälkeen.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini63
- Grok 4.375
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli esittää väitteitä päästöosuuksista ja tukien määrästä, jotka ovat tarkistettavissa virallisista tilastoista.
Hyödylliset tilastoaiheet
- maatalouden päästöt Suomessa
- maataloustukien rakenne ja vaikuttavuus
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- Luonnonvarakeskus
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →