Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Katri Saarikiven kolumni: Aivomme tunnistavat huijauksen, mutta emme aina tajua sitä

Yle Kolumni 22.9.2021
Pisteet
86
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
15
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
95
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini90
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää huijaamisen ja valetiedon luonnollisena, evoluution muovaamana ilmiönä, jota vastaan yksilön omat aivot eivät nykyisessä informaatiotulvassa riitä. Lukijalle välittyy viesti, että totuuden tunnistaminen vaatii tietoisia apukeinoja ja tieteellisen menetelmän ymmärrystä, eikä pelkkään intuitioon voi enää luottaa.

Kolumni Yle Katri Saarikivi · 22.9.2021 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli on kirjoitettu aivotutkijan näkökulmasta, joka soveltaa tieteellistä tietoa yhteiskunnalliseen ilmiöön.

15
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kolumni on genren mukaisesti subjektiivinen, mutta nojaa vahvasti tutkimusviitteisiin. Vinouma on vähäinen, koska kirjoittaja perustelee näkemyksensä tieteellisellä tiedolla eikä pyri polarisoimaan aihetta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoittaja ei ota kantaa puoluepoliittisiin kysymyksiin, vaan käsittelee aihetta yleisinhimillisenä ja tieteellisenä ilmiönä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Tieteellisen menetelmän merkitys
  • Yksilön kognitiivinen rajallisuus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen keskustelu informaatiovaikuttamisesta ja sen poliittisista motiiveista puuttuu. — Lukija saa kuvan, että kyse on vain kognitiivisesta ongelmasta, ei poliittisesta vaikuttamisesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Tieteelliseen auktoriteettiin vetoaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli informaatiovaikuttamisen ja valetiedon aiheuttamasta turvallisuusuhasta.

Realismi

Asiallinen ja käytännönläheinen sävy, joka vetoaa järkeen.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Vakuutusmyyjä-esimerkki havainnollistaa huijaamista arkisessa tilanteessa.

Tunnevetoaminen on perusteltua, sillä se kytkee tieteellisen aiheen lukijan arkeen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 5

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa hyvin artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini6
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää kolumnin ydinajatuksen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa aivotutkimuksen näkökulmaa.

Kärjistys: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kolumni ei kritisoi nimettyä tahoa, vaan käsittelee yleistä ilmiötä.

5 JSN-arvio 95/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

95
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja tieteelliset havainnot on erotettu toisistaan selkeästi.
  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen näkyy runsaina tutkimusviitteinä.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta aivotutkimuksen ja huijaamisen yhteys on tunnettu teema.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Tieteellistä tutkimusta ja kriittistä medialukutaitoa edistävät tahot hyötyvät kehyksestä, jossa valheen tunnistaminen esitetään kognitiivisena haasteena, joka vaatii tieteellistä ymmärrystä.
Pelissä Intuitiivinen luottamus vs. kriittinen tiedon arviointi. Juttu käsittelee jälkimmäistä, painottaen tieteellisen menetelmän opettamista ratkaisuna.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että nykyinen informaatiotulva on poikkeuksellisen vaarallinen ja että aivojen luontaiset mekanismit ovat riittämättömiä. ”Riittävätkö aivojemme aitousaparaatit paisuvassa valheiden tulvassa enää tunnistamaan sitä, mikä on totta?”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää asiantuntijarooliaan ja viittaa useisiin tutkimuksiin, mutta ei anna ääntä muille näkökulmille. ”Kirjoittaja tutkii Helsingin yliopistossa toiminnanohjaukseen, oppimiseen ja vuorovaikutukseen liittyviä aivomekanismeja.”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli kehystää huijaamisen ja valetiedon luonnollisena, evoluution muovaamana ilmiönä, jota vastaan yksilön omat aivot eivät nykyisessä informaatiotulvassa riitä. Lukijalle välittyy viesti, että totuuden tunnistaminen vaatii tietoisia apukeinoja ja tieteellisen menetelmän ymmärrystä, eikä pelkkään intuitioon voi enää luottaa.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin NFT-teknologian aitoustodistuksena, vaikka se on kiistanalainen ja altis huijauksille – tämä voi viitata kirjoittajan haluun etsiä teknologisia ratkaisuja inhimillisiin ongelmiin.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen tiede laajempi kuva → Katso kirjoittajan Katri Saarikivi muut analyysit →
tiede työelämä
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • aivotutkimus
  • huijaus
  • kolumnit
  • Katri Saarikivi
  • tutkimus
  • Aivot ja hermojärjestelmä
  • psykopatia
  • vilppi

Tiedot tästä analyysistä

Misinformaatio lisääntyy. Riittävätkö aivojemme aitousaparaatit [...593 sanaa...] joka haluaa demokratisoida tieteen menetelmän._

Sisältö haettu
23.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →