Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Suomen euroviisuedustajat ennakkosuosikkeja – Helsinki ja Tampere valmistautuvat jo isännyyteen

Yle Uutinen 24.4.2026
Pisteet
77
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
20
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Ilo / innostus, Toivo Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi spekulaatiota tulevasta voitosta ja isännyydestä, vaikka kilpailu on vasta edessä. Lukijalle välittyy kuva kahden kaupungin välisestä kilpailuasetelmasta, jossa Tampere asemoituu haastajaksi Helsingin perinteiselle asemalle.

Uutinen Yle · 24.4.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: muu

Artikkeli tarkastelee aihetta tapahtumajärjestämisen ja kaupunkien näkökulmasta.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali ja tasapainoinen, sillä se antaa äänen molemmille kaupungeille. Vinouma on vähäinen ja liittyy lähinnä aiheen optimistiseen kehystämiseen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei ota kantaa poliittisiin kysymyksiin, vaan keskittyy tapahtumajärjestelyihin.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kaupunkien halukkuus isännöidä tapahtumaa

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Ilo / innostus Toivo
Ilo / innostus

Artikkelissa korostetaan innostusta ja toiveikkuutta Suomen menestyksestä.

Toivo

Toiveikkuus Suomen menestyksestä Euroviisuissa.

Positiivinen kehystys

Artikkeli keskittyy mahdolliseen voittoon ja sen tuomiin hyötyihin.

Tunnevetoaminen on maltillista ja sopii aihepiiriin, joka käsittelee viihdetapahtumaa ja kansallista innostusta.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa kieltä 'valmistautuvat jo'.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin sisältöä.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei käsittele kritiikkiä, joka vaatisi vastapuolen kuulemista.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Lähteet on haastateltu ja niiden näkemykset esitetty.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu ja haastateltu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta käsittelytapa on perinteinen uutisraportti.

6 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee Helsingin ja Tampereen kaupunkien markkinointia ja tapahtumasektoria, sillä se nostaa esiin kaupunkien valmiutta ja halukkuutta isännöidä suurta kansainvälistä tapahtumaa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Suomen voitto Euroviisuissa on realistinen ja tavoiteltava skenaario, jota varten on perusteltua valmistautua jo nyt. ”Tampere on alkanut valmistautua mahdolliseen Euroviisu-isännyyteen vuonna 2027, jos Suomi voittaa viisut.”
Kuka saa äänen Äänessä ovat pääasiassa kaupunkien edustajat ja tapahtumapaikkojen johtajat, mikä painottaa hallinnollista ja kaupallista näkökulmaa. ”Tampereen kaupungin tapahtumajohtaja Perttu Pesä kertoo, että asiaa on jo mietitty”
Tunnelma Ilo / innostus, Toivo

Artikkeli normalisoi spekulaatiota tulevasta voitosta ja isännyydestä, vaikka kilpailu on vasta edessä. Lukijalle välittyy kuva kahden kaupungin välisestä kilpailuasetelmasta, jossa Tampere asemoituu haastajaksi Helsingin perinteiselle asemalle.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin julkaisuajankohta ja aihevalinta sidoksissa Ylen tarpeeseen luoda positiivista hypeä ja kansallista innostusta ennen varsinaista kilpailua, mikä palvelee myös yleisradioyhtiön omaa intressiä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Yle laajempi kuva →
Yle Pete Parkkonen Live Nation Tampere Linda Lampenius Helsinki kulttuuri ja viihde

Tiedot tästä analyysistä

Suomen euroviisuedustajat Linda Lampenius ja [...519 sanaa...] sinfoniaorkesteri esittävät: Liekinheitin**](https://areena.yle.fi/1-77582895) 3 min

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →