Analyysi artikkelista: HS:n kysely: Yli puolet arvioi hallituksen ja Orpon epäonnistuneen
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini44
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli keskittyy yksinomaan hallituksen ja pääministerin heikkoihin kannatuslukuihin, mikä luo lukijalle kuvan laajamittaisesta tyytymättömyydestä. Hallituksen näkökulma tai mahdolliset perustelut politiikalleen puuttuvat kokonaan, jolloin lukijalle välittyy viesti hallituksen epäonnistumisesta ilman vaihtoehtoisia tulkintoja.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on yksipuolinen, koska se esittää vain kyselytutkimuksen kielteiset tulokset ilman hallituksen vastinetta tai laajempaa kontekstia. Tämä valikoiva lähteiden käyttö ja epäonnistumista korostava kehys nostavat vinoumapisteitä.
Artikkeli raportoi kyselytuloksia, jotka ovat luonteeltaan vahtikoirajournalismia. Vaikka kehys on kielteinen, se perustuu ulkopuoliseen kyselyyn eikä artikkeli sisällä ideologista argumentaatiota, joten se pysyy keskellä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Hallituksen ja pääministerin epäonnistuminen
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Hallituksen tai pääministerin näkemys tilanteesta puuttuu. — Lukija ei saa tasapainoista kuvaa tilanteesta, kun vain kritiikki tuodaan esiin.
- Tausta Kyselyn taustatekijöitä tai hallituksen saavutuksia ei mainita. — Ilman kontekstia lukija ei voi arvioida, miksi kannatus on heikkoa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kyselytulokset korostavat kansalaisten epäluottamusta hallitusta kohtaan.
Sanojen "epäonnistuneen" ja "heikkoa" käyttö korostaa negatiivista sävyä.
Tunnevetoaminen on maltillista, mutta negatiivisten termien toisto vahvistaa lukijan kokemusta hallituksen epäonnistumisesta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön pääväitettä kyselytuloksista.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini38
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta tiivistää tutkimuksen negatiivisen tuloksen kärjekkäästi: "Yli puolet arvioi hallituksen ja Orpon epäonnistuneen".
Sana "epäonnistuneen" on latautunut ja ohjaa lukijaa negatiiviseen tulkintaan hallituksen toiminnasta.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini48
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo asetelman kansan ja hallituksen välille, mutta ei demonisoi.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Kansan mielipiteen korostaminen hallituksen epäonnistumisesta on populistinen piirre, mutta se perustuu tässä kyselyyn.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallitusta tai pääministeriä ei ole kuultu, vaikka heitä kritisoidaan voimakkaasti.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Tutkimustulokset on erotettu selkeästi faktoina.
Heikkoudet
- JO 21: Hallituksen edustajia ei ole kuultu negatiivisen julkisuuden yhteydessä.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu suoraan toisen median teettämään kyselyyn.
7 Rivien välistä
Artikkeli keskittyy yksinomaan hallituksen ja pääministerin heikkoihin kannatuslukuihin, mikä luo lukijalle kuvan laajamittaisesta tyytymättömyydestä. Hallituksen näkökulma tai mahdolliset perustelut politiikalleen puuttuvat kokonaan, jolloin lukijalle välittyy viesti hallituksen epäonnistumisesta ilman vaihtoehtoisia tulkintoja.
Herää kysymys, miksi artikkeli ei sisällä lainkaan hallituksen edustajien kommentteja tai vastineita, mikä olisi journalistisen tasapainon kannalta perusteltua, kun uutisoidaan näin kielteisistä luvuista.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään toistuvasti termejä, jotka viittaavat epäonnistumiseen.
9 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini86
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli rakentuu täysin kyselytutkimuksen tilastollisten lukujen varaan.
Hyödylliset tilastoaiheet
- hallituksen kannatuskyselyt
Suositellut lähteet
- Helsingin Sanomat
- Verian
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →