← Etusivu

Analyysi artikkelista: ”Meillä pitäisi olla yksinoikeus tähän maahan” – perussuomalaiset on nyt liian liberaali kansallismielisille nuorille

Yle Reportaasi 25.8.2023
Pisteet
64
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
55
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
75
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli antaa äänen radikaaleille kansallismielisille, jotka kritisoivat perussuomalaisia kompromisseista ja liiallisesta maltillisuudesta. Lukijalle välittyy kuva, että perussuomalaisten ja äärilaidan välillä on merkittävä ideologinen kuilu, ja että radikaalit pitävät hallituspuolueen pahoitteluja heikkoutena.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee hallituspolitiikkaa radikaalin kansallismielisen kentän kautta.

55
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli antaa laajan tilan radikaaleille näkemyksille ilman vahvaa kriittistä kontekstointia tai vastapainoa, mikä ohjaa lukijaa näkemään perussuomalaiset maltillisempana toimijana kuin mediassa yleensä. Tämä kehystysvalinta nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi radikaalien näkemyksiä, mutta ei itse aja kyseistä ideologiaa. Se toimii vahtikoirana tuomalla esiin radikaalin kentän ajattelua, mikä on journalistisesti perusteltua. Ideologinen suunta ei ratkea, koska artikkeli pysyy raportoivana.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Radikaalien kansallismielisten näkemys perussuomalaisista liian liberaalina puolueena.

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Perussuomalaisten vastaus kritiikkiin puuttuu. — Lukija saa vain yhden osapuolen näkemyksen perussuomalaisten 'kaksoisviestinnästä'.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Haastateltavat ilmaisevat epäluottamusta perussuomalaisia ja hallitusta kohtaan.

Latautunut kieli

Käytetään termejä kuten 'äärikansallinen' ja 'radikaali'.

Konflikti- tai kriisikehys

Rakennetaan asetelma perussuomalaisten ja heitä radikaalimpien välille.

Tunnevetoaminen on osa haastateltavien maailmankuvan kuvaamista, ei artikkelin omaa manipulaatiota.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa radikaalit nuoret kritisoivat perussuomalaisia.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko käyttää suoraa lainausta luodakseen vastakkainasettelun ja jännitettä.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko käyttää termejä 'yksinoikeus' ja 'liian liberaali', jotka lataavat asetelman.

Kärjistys: 40/100

Artikkeli luo vastakkainasettelua perussuomalaisten ja radikaalien välille, mutta ei dehumanisoi osapuolia.

Populismi: 50/100

Haastateltavat käyttävät populistista kieltä (kansa vs. eliitti/perussuomalaiset), mutta kirjoittaja raportoi tämän neutraalisti.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Perussuomalaisia kritisoidaan useissa kohdissa, mutta heille ei anneta mahdollisuutta vastata kritiikkiin.

5 JSN-arvio 75/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

75
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen haastattelemalla eri tahoja.
  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista haastateltavien sitaateilla.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu perussuomalaisten osalta, vaikka heitä kritisoidaan voimakkaasti.
6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihepiiri on tuore ja avaa uuden näkökulman perussuomalaisten ympärillä käytävään keskusteluun.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee yleisöä, joka haluaa ymmärtää perussuomalaisten ja radikaalin kansallismielisen kentän välistä ideologista etäisyyttä. Kehystys nostaa esiin radikaalien näkemyksen, jossa perussuomalaiset nähdään maltillisina tai jopa liberaaleina, mikä haastaa mediassa vallitsevan kuvan perussuomalaisista äärioikeistolaisena toimijana.
Pelissä Kansallismielisyyden määrittelyvalta vs. parlamentaarinen kompromissipolitiikka. Juttu käsittelee pääosin edellistä, antaen radikaaleille toimijoille tilan määritellä "oikea" kansallismielisyys suhteessa hallituksen toimintaan.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että radikaalien kansallismielisten näkemykset ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä ja niitä tulee kuulla. ”On yhteiskunnallisesti tärkeää tietää, mitä radikaalit kansallismieliset ajattelevat”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen kolmelle radikaalin kansallismielisen liikkeen aktiiville, kun taas perussuomalaisten näkemykset esitetään vain kritiikin kohteena tai referoituina. ”Yle kysyi radikaaleissa kansallismielisissä ja oikeistolaisissa yhdistyksissä vaikuttavilta aktiiveilta”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli antaa äänen radikaaleille kansallismielisille, jotka kritisoivat perussuomalaisia kompromisseista ja liiallisesta maltillisuudesta. Lukijalle välittyy kuva, että perussuomalaisten ja äärilaidan välillä on merkittävä ideologinen kuilu, ja että radikaalit pitävät hallituspuolueen pahoitteluja heikkoutena. Samalla artikkeli normalisoi radikaalien ajatusten esittelyn yhteiskunnallisena keskusteluna.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, pyrkiikö artikkeli tietoisesti haastamaan mediassa vallitsevan narratiivin perussuomalaisten äärioikeistolaisuudesta antamalla äänen tahoille, jotka pitävät puoluetta liian liberaalina.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja termejä kuvaamaan haastateltavien aatemaailmaa.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Leena Meri laajempi kuva Katso kirjoittajan Miika Koskela muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • politiikka
  • nuoret
  • Perussuomalaiset
  • Populistiset puolueet
  • maahanmuuttopolitiikka
  • rasismi
  • Suomen politiikka
  • äärioikeisto

Tiedot tästä analyysistä

Äärikansallisten nuorten mielestä perussuomalaiset ovat [...745 sanaa...] mielestäni antanut jo liikaa periksi.”

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →