Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Joka yhdeksäs alakouluikäinen poika käyttää adhd-lääkkeitä

Yle Uutinen 19.3.2026
Pisteet
74
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin Kelan tilastot adhd-lääkkeiden käytön yleistymisestä, mutta jättää lukijan pohtimaan ilmiön syitä ja yhteiskunnallisia seurauksia. Lukijalle välittyy huoli lääkityksen yleisyydestä verrattuna naapurimaihin, vaikka itse lääketieteellistä tai pedagogista kontekstia ei avata.

Uutinen Yle STT · 19.3.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli perustuu täysin Kelan tilastoihin, mikä antaa sille viranomaisnäkökulman.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali raportti tilastoista, mutta otsikkovalinta ja vertailu naapurimaihin luovat kehyksen, jossa lääkityksen yleisyys esitetään poikkeuksellisena ilman selittäviä tekijöitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi tilastoja ilman poliittista latausta. Lukijan ajatus ei taivu mihinkään poliittiseen suuntaan, vaan pysyy neutraalina.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Lääkityksen yleistyminen ja vertailu naapurimaihin

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Ilmiön syitä tai lääketieteellistä taustaa ei avata. — Lukija ei saa ymmärrystä siitä, miksi lääkityksen käyttö on yleistynyt.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Tilastot lääkityksen yleisyydestä voivat herättää huolta lasten lääkitsemisestä.

Artikkeli on asiallinen tilastoraportti, eikä käytä manipuloivia tunnevetoamisen tekniikoita.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressin ja leipätekstin tilastotietoa.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta nostaa esiin yhden tilastollisen havainnon ilman laajempaa kontekstia.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on toteava ja neutraali: Joka yhdeksäs alakouluikäinen poika käyttää adhd-lääkkeitä.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli on neutraali tilastoraportti.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on neutraali tilastoraportti, jossa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta.

5 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.
  • JO 7: Totuudenmukainen tiedonvälitys perustuen Kelan tilastoihin.
  • JO 7: Lähteet tarkistettu.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, mutta kyseessä on tilastoraportti, jossa ei ole kritiikin kohdetta.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu suoraan Kelan tilastotiedotteeseen.

7 Rivien välistä 2 rakenteista havaintoa
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa yksinomaan Kelan tilastotietoon, eikä muita asiantuntijaääniä tai tulkintoja kuulla. ”kertoo Kela”
Tunnelma Huoli

Artikkeli nostaa esiin Kelan tilastot adhd-lääkkeiden käytön yleistymisestä, mutta jättää lukijan pohtimaan ilmiön syitä ja yhteiskunnallisia seurauksia. Lukijalle välittyy huoli lääkityksen yleisyydestä verrattuna naapurimaihin, vaikka itse lääketieteellistä tai pedagogista kontekstia ei avata.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa otsikkoon nimenomaan alakouluikäiset pojat, vaikka ingressissä ja leipätekstissä mainitaan myös tyttöjen ja nuorten naisten lääkityksen yleistyminen. Tämä voi ohjata lukijan huomiota tiettyyn sukupuoleen ja ikäryhmään.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 100/100, 1 tilastoaihetta
100/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli rakentuu kokonaan Kelan tilastollisten väittämien varaan.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • adhd-lääkkeiden käyttö Suomessa

Suositellut lähteet

  • Kela
  • THL
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen terveys laajempi kuva → Katso kirjoittajan STT muut analyysit →
terveys Kela
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • lääkkeet
  • lapset ja nuoret
  • terveys
  • Kansaneläkelaitos
  • lapset
  • ADHD-lääkkeet
  • kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Poikien adhd-lääkkeiden käyttö on yleistynyt [...53 sanaa...] selvästi yleisempää kuin lähimmissä naapurimaissa.

Sisältö haettu
30.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →