Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Työttömyysaste kohosi synkimpään lukemaan 15 vuoteen – taustalla esimerkiksi maahanmuuton kasvu

Yle Uutinen 25.11.2025
Pisteet
65
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
58
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini63
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi korkeaa työttömyyttä selittämällä sitä työvoiman tarjonnan kasvulla ja maahanmuutolla. Vaikka jutussa mainitaan talouden hidastuminen, painopiste siirtyy nopeasti tilastollisiin selitysmalleihin, jotka pehmentävät kuvaa työttömyyden syistä.

Uutinen Yle Linda Pelkonen · 25.11.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti talousasiantuntijoiden tulkintoihin tilastoista.

58
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen, mutta otsikoinnin korjaus ja asiantuntijoiden valinta painottamaan maahanmuuttoa työttömyyden selittäjänä luovat painotetun kehyksen. Vaikka vastapainoa on, artikkelin alkuperäinen vinouma oli selkeä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli pyrkii vahtikoira-rooliin raportoimalla talouslukuja, mutta asiantuntijoiden valinta ja otsikointi heijastavat pyrkimystä selittää ilmiötä tavalla, joka on poliittisesti herkkä. Neutralointityö (otsikon korjaus) nostaa artikkelin takaisin keskilinjalle.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Työttömyyden kasvu on tilastollinen seuraus työvoiman tarjonnan kasvusta.
  • Maahanmuutto on merkittävä tekijä työttömyyslukujen nousussa.

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Työttömyyden kasvun kytkös yritysten irtisanomisiin ja talouden rakenteellisiin ongelmiin jää vähemmälle huomiolle. — Lukija saa kuvan, että työttömyys on enemmän 'työvoiman tarjonnan' kuin 'työpaikkojen katoamisen' ongelma.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Asiantuntijavetoaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Työttömyyslukujen 'synkkyys' ja asiantuntijoiden huoli pitkäaikaistyöttömyydestä.

Realismi

Asiantuntijat vetoavat tilastoihin ja talouden realiteetteihin.

Latautunut kieli

Sana 'synkimpään' luo negatiivisen tunnelman.

Liioittelu / korostus

Työttömyysasteen kuvaaminen 'synkimmäksi 15 vuoteen' korostaa kriisitunnelmaa.

Tunnevetoaminen on hillittyä ja kytkeytyy asiantuntijoiden lausuntoihin, mikä tekee siitä journalistisesti hyväksyttävää.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 72/100, kärjistys 22

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikon korjauksen jälkeen otsikko vastaa sisältöä, vaikka alkuperäinen otsikko oli harhaanjohtava.

Klikkihoukutus: 72/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää vahvaa adjektiivia 'synkimpään', mikä dramatisoi tilastollista lukua.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'synkimpään' lataa uutisen negatiivisuudella, joka ohjaa lukijan tunnetilaa.

Kärjistys: 22/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini22
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei rakenna vastakkainasettelua, vaan pyrkii selittämään tilastoja.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistista rakennetta; asiantuntijoiden ääni dominoi.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on tilastoraportti, jossa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, joka vaatisi vastinetta.

5 JSN-arvio 75/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

75
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu tilastofaktoista.
  • JO 35: Artikkeli on korjannut virheelliseksi koetun otsikon ja lisännyt selvennyksen.
  • JO 35: Toimitus on reagoinut virheelliseen otsikointiin avoimesti.

Heikkoudet

  • JO 15: Alkuperäinen otsikko oli harhaanjohtava ja vaati korjausta.
  • JO 15: Otsikko antoi harhaanjohtavan kuvan sisällöstä.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu Tilastokeskuksen ja VATT:n julkisiin tietoihin, ei omaan tutkivaan työhön.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee talousasiantuntijoita ja poliittisia päättäjiä, jotka haluavat selittää työttömyyden kasvua rakenteellisilla tekijöillä, kuten maahanmuutolla ja työvoiman tarjonnan kasvulla, sen sijaan että keskityttäisiin pelkästään talouden taantumaan.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että maahanmuuton vaikutus työttömyyslukuihin on neutraali tilastollinen selittäjä, jota ei tarvitse kyseenalaistaa tai syvemmin analysoida. ”taustalla esimerkiksi maahanmuuton kasvu”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Työttömyyden kasvun syyt ulkoistetaan tilastollisille ilmiöille ja väestörakenteen muutoksille, jolloin konkreettisten päätöksentekijöiden vastuu häivytetään. ”siinä näkyy maahanmuuton kasvu”
Kuka saa äänen Asiantuntijat (Etla, TEM) saavat määritellä tilanteen tulkinnan, kun taas työttömien oma ääni tai kokemus puuttuu kokonaan. ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti kertoo yllättyneensä positiivisesti”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli normalisoi korkeaa työttömyyttä selittämällä sitä työvoiman tarjonnan kasvulla ja maahanmuutolla. Vaikka jutussa mainitaan talouden hidastuminen, painopiste siirtyy nopeasti tilastollisiin selitysmalleihin, jotka pehmentävät kuvaa työttömyyden syistä. Lukijalle välittyy viesti, että työttömyysluvut ovat osittain tilastollinen seuraus väestörakenteen muutoksista, ei vain suora merkki yritysten irtisanomisista.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi otsikkoa on jouduttu muokkaamaan jälkikäteen harhaanjohtavuuden vuoksi. Tämä viittaa siihen, että alkuperäinen kehystys on ollut huomattavasti voimakkaammin maahanmuuttoa korostava, mikä paljastaa toimituksen alkuperäisen pyrkimyksen tiivistää monimutkainen taloustilanne yhteen, helposti provosoivaan syy-seuraussuhteeseen.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Synkimpään-sanan käyttö otsikossa.

9 Tilastokytkos 88/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini88
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
88/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Koko artikkeli rakentuu Tilastokeskuksen työttömyyslukujen ja VATT:n laskelmien varaan.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • työttömyysaste Suomessa 2024
  • maahanmuuton vaikutus työllisyyteen

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • VATT
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Elina Pylkkänen laajempi kuva → Katso kirjoittajan Linda Pelkonen muut analyysit →
Elina Pylkkänen Päivi Puonti VATT ETLA työelämä talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • työllisyys
  • työttömyys
  • työmarkkinat
  • Yle Uutiset somenostot
  • talous

Tiedot tästä analyysistä

Työttömyysasteen trendi nousi lokakuussa 10,3 [...387 sanaa...] johtuu kotimaisten työnhakijoiden määrän lisääntymisestä._

Sisältö haettu
18.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →