← Etusivu

Analyysi artikkelista: Saimaa | Järvien laskevista pinnoista syytetään nyt vesivoimaloita

Helsingin Sanomat Uutinen 16.6.2026
Pisteet
72
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
32
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini32
  • Grok 4.340

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini82
  • Grok 4.385

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli asettuu puolustamaan vesivoimayhtiöitä kansalaisten esittämiä epäilyjä vastaan. Lukijalle välittyy kuva, että vesivoimayhtiöiden toiminta on säänneltyä ja läpinäkyvää, ja että syytökset veden juoksuttamisesta ovat perusteettomia.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli tarkastelee asiaa viranomais- ja asiantuntijatiedon valossa.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
32
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli asettuu selkeästi oikaisemaan kansalaisten epäilyjä, mikä antaa sille puolustavan sävyn. Vaikka aihe on asiallinen, kehystys on valikoiva.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei ole poliittisesti latautunut, vaan keskittyy teknis-hallinnolliseen kysymykseen veden säännöstelystä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Vesivoimayhtiöiden toiminnan säännönmukaisuus

Puolustetut tahot

  • Vesivoimayhtiöt

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus vedenpinnan laskun syistä puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa muista mahdollisista tekijöistä, kuten sääolosuhteista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Kansalaisten huoli järvien vedenpinnan laskusta.

Konflikti- tai kriisikehys

Asetetaan vastakkain kansalaisten epäilyt ja virallinen tieto.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu kansalaisten aitoon huoleen ympäristöstä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 25/100, kärjistys 15

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressin ja leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini24
  • Grok 4.330

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman jännitteistä kieltä syytöksistä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja kuvaa jutun aiheen.

Kärjistys: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini18
  • Grok 4.315

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei pyri polarisoimaan, vaan oikaisemaan väärinkäsityksiä.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini2
  • Grok 4.310

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei merkittävää populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kohdista kritiikkiä nimettyyn tahoon, vaan oikaisee yleistä käsitystä.

5 JSN-arvio 85/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

85
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Pyrkimys tarkistaa väitteet.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta käsittelytapa on perinteinen faktantarkastus.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee energiayhtiöitä ja viranomaisia, sillä se pyrkii oikaisemaan kansalaisten keskuudessa levinneitä epäilyjä ja rauhoittamaan keskustelua vesivoimayhtiöiden toiminnasta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että kansalaisten epäilyt ovat virheellisiä ja vaativat oikaisua. ”Se ei saatavilla olevien tietojen mukaan pidä paikkaansa.”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen toimitukselle, joka toimii faktantarkastajana, mutta kansalaisten epäilyt esitetään vain referoituina viesteinä. ”HS on saanut lukuisia viestejä, joissa syypäinä Saimaan laskeneeseen vedenpintaan pidetään sähköntuotantoa tai Venäjää.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli asettuu puolustamaan vesivoimayhtiöitä kansalaisten esittämiä epäilyjä vastaan. Lukijalle välittyy kuva, että vesivoimayhtiöiden toiminta on säänneltyä ja läpinäkyvää, ja että syytökset veden juoksuttamisesta ovat perusteettomia.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy nimenomaan vesivoimayhtiöiden syyttömyyden korostamiseen heti ingressissä, mikä voi antaa vaikutelman, että jutun ensisijainen tarkoitus on maineenhallinta eikä pelkkä ilmiön selittäminen.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 78/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini78
  • Grok 4.375

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

78/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Vedenpinnan lasku on mitattavissa oleva ilmiö, joka vaatii tilastollista tarkastelua.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • järvien vedenpinnan korkeus
  • vesivoiman tuotantotilastot

Suositellut lähteet

  • SYKE
  • Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Saimaa laajempi kuva Katso kirjoittajan Piia Elonen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Alueet

Tiedot tästä analyysistä

Järvi-Suomessa leviää käsitys, jonka mukaan [...46 sanaa...] tai Venäjää. Selvitimme yleisimmät väitteet.

Sisältö haettu
17.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →