Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Hollanti odottaa todisteita ennen Schengen-alueen laajentamista

Yle Uutinen 24.11.2011
Pisteet
69
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
35
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
62
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi Schengen-laajentumisen viivyttämisen asettamalla Romanian ja Bulgarian korruption hallinnan ehdoksi vapaalle liikkuvuudelle. Lukijalle välittyy kuva, jossa Hollanti toimii vastuullisena portinvartijana, kun taas maiden sisäiset edistysaskeleet jäävät toissijaisiksi suhteessa komission raporttiin.

Uutinen Yle · 24.11.2011 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee Schengen-alueen laajentumista EU-tason päätöksentekoprosessina ja maiden välisenä diplomaattisena kysymyksenä.

35
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali, mutta lähteistys on yksipuolinen, sillä vain Hollannin ministerin kanta tuodaan esiin. Tämä tekee raportoinnista painottunutta, vaikka varsinaista propagandaa ei ole.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi hallitusten välisestä diplomaattisesta erimielisyydestä asiallisesti. Vaikka Hollannin kanta korostuu, kyseessä on uutinen maiden välisestä neuvotteluasetelmasta, eikä artikkeli aja ideologista agendaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Hollannin hallituksen näkökulma Schengen-laajentumisen ehdoista.

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Romanian ja Bulgarian näkökulma ja heidän vastauksensa korruptiosyytöksiin puuttuvat. — Lukija saa yksipuolisen kuvan tilanteesta, jossa toinen osapuoli on tuomion kohteena ilman mahdollisuutta vastata.
  • Tausta Laajempi taustoitus siitä, miksi Suomi lievensi kantaansa, puuttuu. — Tämä auttaisi ymmärtämään, miksi Hollannin linja on poikkeuksellinen muihin jäsenmaihin verrattuna.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Valikoiva lähteiden käyttö Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli korruption aiheuttamista mahdollisista ongelmista Schengen-alueella.

Konflikti- tai kriisikehys

Asetetaan vastakkain Hollannin vaatimukset ja Romanian/Bulgarian pyrkimykset.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu diplomaattiseen huoleen, joka on uutisaiheen kannalta relevanttia.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 15

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä. Otsikko: "Hollanti odottaa todisteita...", teksti: "Hollannin sisäministeri... odottaa Euroopan komission raporttia".

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen: "Hollanti odottaa todisteita ennen Schengen-alueen laajentamista".

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa tilannetta neutraalisti ilman latautuneita termejä.

Kärjistys: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli raportoi diplomaattisesta erimielisyydestä neutraalisti, eikä käytä polarisoivaa kieltä.

Populismi: 2/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa, vaan raportoi valtioiden välisestä päätöksenteosta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Romania ja Bulgaria ovat kritiikin kohteena, mutta heidän ääntään ei kuulla. He olisivat voineet kommentoida korruption vastaisia toimiaan tai Schengen-valmiuttaan.

5 JSN-arvio 62/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

62
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Uutinen perustuu julkiseen tietoon ja ministerin lausuntoon.
  • JO 10: Lähteet on mainittu selkeästi.

Heikkoudet

  • JO 21: Romanian ja Bulgarian näkökulma tai vastine puuttuu kokonaan.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, kun kritiikin kohteena olevia maita ei ole kuultu.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen on perusraportointia ajankohtaisesta EU-politiikasta ilman erityistä syvyyttä.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Hollannin hallituksen tiukkaa maahanmuutto- ja oikeusvaltiopolitiikkaa, sillä se oikeuttaa päätöksen viivyttämisen ulkoisella todistustaakalla.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Romanian ja Bulgarian korruptiotilanne on suora uhka Schengen-alueen vakaudelle. ”Vastustus on liittynyt pelkoon muun muassa siitä, että maiden korruptio aiheuttaisivat suuria ongelmia”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Suomen kannanmuutoksen syyt häivytetään passiiviin, jolloin päätöksenteon taustat jäävät epäselviksi. ”Suomi kuitenkin lievensi kantaansa viime viikolla.”
Kuka saa äänen Hollannin sisäministerin näkemys on keskiössä, kun taas Romanian ja Bulgarian ääni tai vastine puuttuu kokonaan. ”Hollannin sisäministeri Gerd Leersin mukaan”
Tunnelma Huoli

Artikkeli normalisoi Schengen-laajentumisen viivyttämisen asettamalla Romanian ja Bulgarian korruption hallinnan ehdoksi vapaalle liikkuvuudelle. Lukijalle välittyy kuva, jossa Hollanti toimii vastuullisena portinvartijana, kun taas maiden sisäiset edistysaskeleet jäävät toissijaisiksi suhteessa komission raporttiin.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi Suomen kannanmuutosta ei avata tarkemmin, vaikka se on jutun kontekstissa merkittävä muutos, joka voisi tarjota vastapainoa Hollannin tiukalle linjalle.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Hollanti laajempi kuva →
Hollanti Bulgaria Gerd Leers Euroopan komissio Suomi Romania politiikka talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • ulkomaat
  • Schengen-alue
  • Hollanti
  • Bulgaria
  • Romania
  • todisteet
  • lahjonta
  • Korruptionvastaiset organisaatiot

Tiedot tästä analyysistä

Hollanti aikoo edelleen kieltää Romanian [...90 sanaa...] harkitsee Schengen-alueen laajentamista uudelleen helmikuussa.

Sisältö haettu
4.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →