Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Suomalaisia koskevasta nettimuutoksesta uusi tieto

Ilta-Sanomat Uutinen 29.4.2026
Pisteet
75
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
25
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Luottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi digitaalisen identiteettilompakon tulon ja viestii, että tekninen viivästys on odotettu ja perusteltu tietoturvalla. Lukijalle välittyy kuva hallitusta siirtymästä, jossa EU-tason byrokratia on viivästyksen todellinen syy, ei suomalaisen viranomaisen kyvyttömyys.

Uutinen Ilta-Sanomat Tuomas Linnake · 29.4.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli välittää ensisijaisesti valtiovarainministeriön ja viranomaisten näkemyksen hankkeen tilasta.

25
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali ja informatiivinen. Vinouma on hyvin vähäinen ja rajoittuu viranomaisnäkökulman dominanssiin, mikä on tyypillistä tämänkaltaisessa teknologiauutisoinnissa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei ota kantaa poliittisiin kysymyksiin, vaan raportoi teknisestä hankkeesta ja sen aikataulusta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisnäkökulma
  • Tietoturvan tärkeys

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Hankkeeseen liittyvät mahdolliset kansalaisoikeudelliset tai tietosuojakriittiset näkökulmat puuttuvat. — Lukija saa yksipuolisen kuvan hankkeen hyväksyttävyydestä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Luottamus
Luottamus

Viranomaisen vakuuttelu tietoturvasta pyrkii herättämään luottamusta järjestelmään.

Tunnevetoaminen on hyvin maltillista ja liittyy lähinnä tietoturvan korostamiseen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta hieman epämääräinen viitaten 'nettimuutokseen'.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja toteava.

Kärjistys: 0/100

Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Artikkeli on tekninen ja asiallinen, eikä sisällä populistisia rakenteita.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei sisällä kritiikkiä, joka vaatisi vastineen.

5 JSN-arvio 80/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu.
  • JO 7: Tiedot on tarkistettu viranomaislähteistä.
  • JO 7: Lähteet on nimetty ja tarkistettu.

Heikkoudet

  • JO 21: Vastakkaisia näkökulmia tai kriittistä asiantuntijaa ei ole kuultu.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu viranomaistiedotteeseen ja haastatteluun, mikä on tyypillistä uutisoinnille.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee viranomaisviestintää: viivästys esitetään hallittuna ja tietoturvaperusteisena, mikä vähentää epävarmuutta hankkeen ympärillä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että digitaalinen lompakko on itsestäänselvä ja toivottu kehitysaskel. ”Tavoitteena on helpottaa arjen asiointia ja parantaa sen turvallisuutta.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa lähes yksinomaan valtiovarainministeriön asiantuntijan lausuntoihin. ”valtiovarainministeriön johtava asiantuntija Kimmo Mäkinen sanoo.”
Tunnelma Luottamus

Artikkeli normalisoi digitaalisen identiteettilompakon tulon ja viestii, että tekninen viivästys on odotettu ja perusteltu tietoturvalla. Lukijalle välittyy kuva hallitusta siirtymästä, jossa EU-tason byrokratia on viivästyksen todellinen syy, ei suomalaisen viranomaisen kyvyttömyys.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei mainita lainkaan kansalaisjärjestöjen tai tietosuojavaltuutetun mahdollista kritiikkiä tai huolia, jotka usein liittyvät näin laajoihin digitaalisiin tunnistautumisjärjestelmiin.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen teknologia laajempi kuva → Katso kirjoittajan Tuomas Linnake muut analyysit →
teknologia Kimmo Mäkinen Digi- ja väestötietovirasto Euroopan unioni valtiovarainministeriö politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Mobiili

Tiedot tästä analyysistä

Uusi tapa tunnistautua verkkopalveluihin on [...357 sanaa...] Identification, Authentication and Trust Services).

Sisältö haettu
9.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →