Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: CIA:n entinen tiedustelu-upseeri: Putin käy salaista sotaa Suomea vastaan

Ilta-Sanomat Uutinen 16.10.2025
Pisteet
38
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
38
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini38
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Pelko, Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin CIA:n entisen upseerin näkemyksen, jonka mukaan Suomi on jo Venäjän käymän hybridisodan kohde. Lukijalle välittyy kuva, että Venäjän toiminta on suunnitelmallista ja jatkuvaa, ja että demokratian puolustaminen vaatii avoimuutta ja viranomaisyhteistyötä.

Uutinen Ilta-Sanomat Jenny Mäkinen · 16.10.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli rakentuu täysin yhden asiantuntijan näkökulman ympärille.

75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteeltaan yksipuolinen, sillä se antaa koko tilan yhdelle asiantuntijalle, jonka näkemykset ovat hyvin kärkeviä. Tasapainottavien äänten puute ja pelkoon vetoava kieli nostavat vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Vaikka artikkeli on kärkevä, se raportoi asiantuntijan näkemyksiä osana laajempaa turvallisuuspoliittista keskustelua. Selkeää ideologista suuntaa ei välity, vaan kyse on enemmän turvallisuusuhkien korostamisesta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäjän uhka on välitön ja jatkuva
  • Hybridisota on todellista ja sitä tulee kutsua sodaksi

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Vastakkainen näkökulma tai asiantuntijoiden eriävät mielipiteet puuttuvat. — Lukija saa yksipuolisen kuvan Venäjän toimien luonteesta ja Suomen tilanteesta.
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus hybridisodan käsitteestä puuttuu. — Lukija ei saa työkaluja arvioida, mikä on hybridisotaa ja mikä normaalia kansainvälistä jännitettä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 5 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Auktoriteettiin vetoaminen Pelottelu

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Pelko Huoli
Pelko

Artikkeli korostaa jatkuvaa sodan uhkaa ja Venäjän kykyä vaikuttaa yhteiskuntaan.

Huoli

Huoli demokratian murenemisesta ja Venäjän vaikutusvallasta.

Provokatiivinen otsikko

Otsikko luo välittömän uhkakuvan salaisesta sodasta.

Pelottelu / uhka-skenaariot

Wiswesserin toistuvat varoitukset sodasta ja tulevista loukkauksista.

Latautunut kieli

Termit kuten 'hybridisota' ja 'salainen sota' luovat jännitteisen ilmapiirin.

Tunnevetoaminen on voimakasta, sillä se pyrkii herättämään lukijassa huolta ja valppautta. Tämä on tyypillistä turvallisuuspoliittiselle uutisoinnille, mutta tässä tapauksessa se on hyvin yksipuolista.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 80/100, kärjistys 70

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällössä esitettyä väitettä: "Suomi on sodassa".

Klikkihoukutus: 80/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini84
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää auktoriteettia ja provokatiivista väitettä herättääkseen huomiota: "CIA:n entinen tiedustelu-upseeri: Putin käy salaista sotaa Suomea vastaan".

Otsikon lataus: Latautunut

Sana "salainen sota" lataa otsikon vahvalla uhkakuvalla: "Putin käy salaista sotaa Suomea vastaan".

Kärjistys: 70/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo selkeän me-vs-he-asetelman: "Suomi on sodassa" vs. "Venäjä".

Populismi: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli sisältää vähäisiä populistisia elementtejä, kuten "eliitin" (Putinin) vastakkainasettelun demokratiaan.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän hallintoa tai muita kritisoituja tahoja ei ole kuultu, vaikka heitä syytetään suoraan sodankäynnistä.

5 JSN-arvio 38/100 · 2 vahvuutta, 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

38
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Heikko

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Asiantuntijan tausta on esitelty selkeästi.
  • JO 10: Lähteet on nimetty.

Heikkoudet

  • JO 11: Toimittajan kanta sekoittuu uutiseen, kun asiantuntijan kärkeviä väitteitä ei haasteta.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka kyseessä on vakava syytös.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat sekoittuvat, kun asiantuntijan tulkinnat esitetään totuuksina.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu pitkälti tilaisuudessa kuultuihin puheenvuoroihin ilman syvempää omaa tutkivaa otetta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee turvallisuuspoliittista keskustelua, jossa korostetaan Venäjän uhkaa ja tarvetta aktiiviseen vastarintaan. Kehystys tukee länsimaisen turvallisuusyhteistyön ja valppauden lisäämistä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän toimet ovat yksiselitteisesti osa suunnitelmallista sotaa, eikä vaihtoehtoisia tulkintoja ilmiöille esitetä. ”Kutsutaan kaikkia näitä tapauksia siksi, mitä ne ovat: Venäjän sotaa.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän toimijuus korostuu, kun taas mahdolliset muut vaikuttavat tekijät tai Suomen omat poliittiset valinnat jäävät taustalle. ”Venäjä etsii paikallisesta väestöstä ihmisiä, joita se voi käyttää omien päämääriensä edistämiseen.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa lähes täysin yhden asiantuntijan näkemykseen, joka esitetään auktoriteettina. ”Puheenvuoron sai myös Aron kirjaan haastateltu asiantuntija, Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n entinen operaatio- ja tiedustelu-upseeri Sean Wiswesser”
Tunnelma Pelko, Huoli

Artikkeli nostaa esiin CIA:n entisen upseerin näkemyksen, jonka mukaan Suomi on jo Venäjän käymän hybridisodan kohde. Lukijalle välittyy kuva, että Venäjän toiminta on suunnitelmallista ja jatkuvaa, ja että demokratian puolustaminen vaatii avoimuutta ja viranomaisyhteistyötä. Rivien välistä välittyy kehotus valppauteen ja varoituksia Venäjän pyrkimyksistä hyödyntää paikallisia toimijoita informaatiovaikuttamisessa.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy vain yhteen, erittäin kärkevään asiantuntijapuheenvuoroon ilman laajempaa kontekstia tai muiden asiantuntijoiden näkökulmia, mikä vahvistaa artikkelin hälyttävää sävyä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Auktoriteettiin vetoaminen Kohtalainen

CIA-upseerin asemaa käytetään perusteluna väitteiden totuudellisuudelle.

Pelkoon vetoaminen Kohtalainen

Jatkuva sodan ja uhan korostaminen.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen CIA laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jenny Mäkinen muut analyysit →
CIA Sean Wiswesser Suomi Vladimir Putin Venäjä FSB politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Venäjän turvallisuuspalvelu ei ole koskaan [...488 sanaa...] rohkeampi. – Sanokaa minun sanoneen.

Sisältö haettu
12.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →