Analyysi artikkelista: Ranska suunnittelee Schengenin sopimuksesta irtautumista
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini32
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini72
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kehystää Schengen-sopimuksen kriisin Ranskan ja Italian väliseksi valtataisteluksi, jossa Ranska pyrkii rajoittamaan vapaata liikkuvuutta turvallisuusperustein. Lukijalle välittyy kuva EU:n sisäisestä eripurasta, jossa jäsenmaat ajavat omia etujaan yhteisten sopimusten kustannuksella, jättäen Välimeren maat yksin siirtolaispaineen alle.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli käyttää paikoin värikästä kieltä, kuten 'rimpuilee' ja 'kuumia perunoita', mikä antaa Ranskan toimille inhimillisemmän, joskin epätoivoisen sävyn. Tasapainoa haetaan kuitenkin mainitsemalla Italian vaatimukset avusta.
Artikkeli raportoi poliittisesta kiistasta neutraalisti, vaikka käyttääkin Ranskan näkökulmaa kehystävänä tekijänä. Ideologista suuntaa ei ajeta, vaan kyseessä on valtioiden välinen intressiristiriita.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ranskan turvallisuusintressit
- Schengen-sopimuksen riittämättömyys
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Schengen-sopimuksen alkuperäisiä tavoitteita ja oikeudellisia reunaehtoja avataan vain vähän. — Lukijan on vaikea arvioida, kuinka radikaali Ranskan ehdotus todellisuudessa on.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kuvaa maiden välistä turhautumista siirtolaisten käsittelyssä.
Huoli rajojen hallinnasta ja turvallisuudesta.
Käytetään ilmaisua 'rimpuilee' kuvaamaan Ranskan toimia.
Raja-alueen tilanne esitetään umpisolmuna.
Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee tilanteen kärjistyneisyyden kuvaamista.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa leipätekstin kuvausta Ranskan pyrkimyksistä muuttaa Schengen-sopimusta.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää vahvaa verbiä 'suunnittelee' luodakseen jännitettä.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa poliittista tilannetta ilman latautuneita adjektiiveja.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini24
- Mistral Small45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli kuvaa maiden välistä jännitettä, mutta ei demonisoi osapuolia.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini4
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Sarkozyn retoriikkaa ja Ranskan sisäpoliittisia paineita kuvataan, mutta kirjoittaja ei omaksu populistista kehystä.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Italia on mainittu osapuolena, mutta sen hallinnon suoraa ääntä tai vastinetta ei ole haastateltu.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on pääosin erotettu.
- JO 10: Lähteet on mainittu selkeästi.
- JO 10: Lähteet ja toimittaja on nimetty.
Heikkoudet
- JO 21: Italian hallinnon suoraa ääntä olisi voinut kuulua enemmän.
6 Omaperäisyys
Perusraportointia ajankohtaisesta uutisaiheesta.
7 Rivien välistä
Artikkeli kehystää Schengen-sopimuksen kriisin Ranskan ja Italian väliseksi valtataisteluksi, jossa Ranska pyrkii rajoittamaan vapaata liikkuvuutta turvallisuusperustein. Lukijalle välittyy kuva EU:n sisäisestä eripurasta, jossa jäsenmaat ajavat omia etujaan yhteisten sopimusten kustannuksella, jättäen Välimeren maat yksin siirtolaispaineen alle.
Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy vahvasti Ranskan sisäpoliittisiin tarpeisiin ja Sarkozyn näkökulmaan, jättäen Italian humanitaariset haasteet ja EU-oikeudelliset perusteet vähemmälle huomiolle.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään termejä kuten 'kuumia perunoita' ja 'rimpuilee'.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →