Analyysi artikkelista: Likaista vettä päälle liikkuvasta autosta ja haukkumista apinaksi – tällaista rasismia ihmiset kokevat Pohjois-Karjalassa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini72
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin maahanmuuttajien kokeman rasismin ja kotoutumisen haasteet Pohjois-Karjalassa, mikä normalisoi keskustelua syrjinnästä yhteiskunnallisena ongelmana. Lukijalle välittyy kuva maakunnasta, joka kamppailee muuttotappion ja integraatio-ongelmien kanssa, samalla kun maahanmuuttajien halu poistua alueelta nähdään uhkana alueen elinvoimalle.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on asiallinen ja perustuu tutkimusaineistoon, mutta valitut esimerkit ja painotus rasismin kokemuksiin ohjaavat lukijaa näkemään ilmiön ensisijaisesti syrjinnän kautta.
Artikkeli käsittelee yhteiskunnallista ongelmaa tutkimustiedon valossa ilman selkeää ideologista agendaa. Se pyrkii tuomaan esiin maahanmuuttajien kokemuksia, mikä on osa journalistista vahtikoiratehtävää.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Maahanmuuttajien kokema rasismi
- Kotoutumisen haasteet
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus rasismin syistä ja mahdollisista ratkaisumalleista jää pintapuoliseksi. — Lukija ei saa syvempää ymmärrystä siitä, miten rasismiin voitaisiin puuttua rakenteellisesti.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Sitaatit rasismin kokemuksista herättävät myötätuntoa uhreja kohtaan.
Huoli alueen elinvoimasta ja maahanmuuttajien irrallisuudesta.
Sitaattien käyttö rasismin muodoista on tunteisiin vetoavaa.
Yksittäiset sitaatit havainnollistavat kyselyn tuloksia.
Tunteisiin vetoaminen on perusteltua, koska se havainnollistaa tutkimuksen abstraktien lukujen takana olevia ihmiskokemuksia.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko ja ingressi vastaavat artikkelin sisältöä ja tutkimustuloksia.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini34
- Mistral Small55
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää tunteisiin vetoavia esimerkkejä.
Otsikko käyttää vahvoja esimerkkejä rasismista, kuten 'likaista vettä' ja 'haukkumista apinaksi', jotka lataavat lukijan tunnetilaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini42
- Mistral Small45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli raportoi rasismin ilmiöstä, mutta ei demonisoi suomalaisia ryhmänä, vaan nostaa esiin haasteita.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini4
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei käytä kansa-eliitti-asetelmaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi kyselytutkimuksen tuloksia, ei kohdistu yksittäisiin henkilöihin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tutkimustulosten pohjalta.
- JO 11: Mielipiteet ja tutkimustulokset on erotettu toisistaan.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, mutta kyseessä on tutkimusraportointi, ei yksittäisen henkilön syyttäminen.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu tuoreeseen paikalliseen kyselytutkimukseen, mikä antaa sille uutisarvoa.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin maahanmuuttajien kokeman rasismin ja kotoutumisen haasteet Pohjois-Karjalassa, mikä normalisoi keskustelua syrjinnästä yhteiskunnallisena ongelmana. Lukijalle välittyy kuva maakunnasta, joka kamppailee muuttotappion ja integraatio-ongelmien kanssa, samalla kun maahanmuuttajien halu poistua alueelta nähdään uhkana alueen elinvoimalle.
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei avata tarkemmin kyselyn metodologisia rajoitteita tai sitä, miten rasismin kokemukset on määritelty kyselyssä, mikä voisi auttaa lukijaa ymmärtämään tulosten laajuutta paremmin.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini84
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli perustuu laajaan kyselytutkimukseen, jonka tuloksia on syytä peilata muihin vastaaviin tutkimuksiin.
Hyödylliset tilastoaiheet
- maahanmuuttajien kotoutuminen Pohjois-Karjalassa
- rasismin kokemukset Suomessa
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- Itä-Suomen yliopisto
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →