Analyysi artikkelista: Sauli Niinistöltä kova ehdotus Venäjästä – kansanedustaja: ”Mielikuvitus rajana”
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini63
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kehystää Venäjän hybridivaikuttamisen uhaksi, johon vastaaminen vaatii Suomelta uudenlaista, mahdollisesti hyökkäyksellistä pelotetta. Lukijalle välittyy kuva, jossa perinteinen oikeusvaltio ja kansainvälinen oikeus näyttäytyvät esteinä tehokkaalle turvallisuuspolitiikalle, kun taas sotilaallinen voima nähdään ainoana Venäjää kunnioittavana kielenä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on asiallinen, mutta se kehystää turvallisuuspoliittisen pelotteen ensisijaiseksi ja oikeudelliset rajoitteet esteiksi. Lähteistys on yksipuolinen, sillä kaikki haastatellut jakavat saman turvallisuuspoliittisen viitekehyksen.
Artikkeli käsittelee turvallisuuspolitiikkaa vahtikoira-näkökulmasta, jossa asiantuntijat pohtivat valtion toimintakykyä. Ideologista suuntaa ei ole, vaan kyse on vallitsevasta turvallisuuspoliittisesta konsensuksesta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Sotilaallisen pelotteen välttämättömyys
- Oikeudellisten rajoitteiden kyseenalaistaminen
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Kansainvälisen oikeuden tai diplomaattisten ratkaisujen näkökulma puuttuu. — Lukija saa yksipuolisen kuvan siitä, että vain sotilaallinen pelote on tehokas keino.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli Venäjän hybridivaikuttamisesta ja turvallisuustilanteesta.
Painottaa voiman ja pelotteen merkitystä turvallisuuden takaajana.
Venäjän hybriditoimet ja Suomen vastatoimet asetetaan vastakkain.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy artikkelin aihepiiriin, eli turvallisuuspoliittiseen peloteajatteluun.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko ja ingressi vastaavat artikkelin sisältöä, vaikka otsikko onkin sävyltään kärjistetympi.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää provokatiivista kieltä "kovasta ehdotuksesta" ja "mielikuvituksesta", vaikka itse artikkeli on maltillisempi asiantuntijapohdinta.
Otsikko käyttää latautunutta ilmaisua "kova ehdotus" luomaan vastakkainasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini48
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli rakentaa me-vs-Venäjä-asetelmaa, mutta tekee sen maltillisesti asiantuntijoiden kautta.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini4
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei ole populistinen; se välttää kansa-eliitti-asetelmaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkelissa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, joka vaatisi vastineen; Venäjä on yleinen turvallisuuspoliittinen toimija.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen asiantuntijoiden kautta.
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu toisistaan.
- JO 9: Tietojen tarkistaminen asiantuntijoiden avulla.
Heikkoudet
- JO 12: Lähdekritiikki jää ohueksi, sillä kaikki lähteet edustavat samaa näkökulmaa.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen, mutta käsittelytapa noudattaa tavanomaista turvallisuuspoliittista uutisointia.
7 Rivien välistä
Artikkeli kehystää Venäjän hybridivaikuttamisen uhaksi, johon vastaaminen vaatii Suomelta uudenlaista, mahdollisesti hyökkäyksellistä pelotetta. Lukijalle välittyy kuva, jossa perinteinen oikeusvaltio ja kansainvälinen oikeus näyttäytyvät esteinä tehokkaalle turvallisuuspolitiikalle, kun taas sotilaallinen voima nähdään ainoana Venäjää kunnioittavana kielenä.
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa otsikkoon "kovan ehdotuksen" ja "mielikuvituksen rajana" -sitaatin, vaikka itse sisältö keskittyy asiantuntijoiden varovaisempaan pohdintaan oikeudellisista rajoitteista. Tämä voi luoda lukijalle jännitteisemmän kuvan kuin mitä asiantuntijoiden haastattelut tarjoavat.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Presidentin ja asiantuntijoiden mielipiteitä käytetään totuuden kriteerinä.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →