← Etusivu

Analyysi artikkelista: Eduskunta pääsee äänestämään EU:n elvytyspaketista ensi tiistaina – tutkijan mukaan pidempi viivytystaistelu olisi voinut kääntyä perussuomalaisia vastaan

Yle Uutinen 15.5.2021
Pisteet
64
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
55
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää perussuomalaisten jarrutuskeskustelun ensisijaisesti demokratiaa horjuttavaksi ja poliittiseksi peliksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa opposition toiminta nähdään häiriönä eduskunnan normaalille toiminnalle, kun taas hallituksen ja tutkijoiden äänet saavat tulkintavallan tapahtumien luonteesta.

Uutinen Yle · 15.5.2021 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli rakentuu pitkälti tutkijoiden ja entisten poliitikkojen arvioiden varaan, jotka analysoivat eduskunnan tapahtumia.

55
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli nojaa vahvasti tutkijoiden analyysiin, joka kritisoi oppositiota. Vaikka Halla-aholle annetaan tilaa vastata, jutun kehys on kriittinen jarrutustaktiikkaa kohtaan, mikä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli kritisoi opposition parlamentaarista taktiikkaa, mutta tekee sen vahtikoira-roolissa demokratian toimivuuden näkökulmasta. Ideologista suuntaa ei ole, vaan kyse on eduskunnan toimintatavoista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Jarrutuskeskustelun haitallisuus demokratialle
  • Perussuomalaisten toiminta poliittisena laskelmointina

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Elvytyspaketin sisällön ja vastustamisen substanssiperusteiden laajempi avaaminen puuttuu. — Lukija ei saa riittävää tietoa siitä, miksi pakettia vastustetaan, mikä jättää jarrutuksen pelkäksi taktiikaksi.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys Epäluottamus
Turhautuminen / pettymys

Turhautuminen eduskunnan sekavaan tilanteeseen ja jarrutukseen.

Epäluottamus

Epäluottamus poliittista järjestelmää kohtaan epäselvien käytäntöjen vuoksi.

Konflikti- tai kriisikehys

Jarrutuskeskustelu esitetään konfliktina, joka uhkaa eduskunnan toimintakykyä.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'kaaos' ja 'sekasorto' käyttö kuvaamaan eduskunnan istuntoa.

Tunteisiin vetoaminen on kohtuullista, sillä eduskunnan työskentelyyn liittyvät epäselvyydet ovat yleisesti merkittävä yhteiskunnallinen aihe.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa tutkijat arvioivat jarrutuksen seurauksia.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta sisältää tutkijan spekulaation jarrutuksen seurauksista.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko raportoi eduskunnan aikataulusta ja tutkijan näkemyksestä neutraalisti.

Kärjistys: 40/100

Artikkeli luo vastakkainasettelua hallituksen/tutkijoiden ja opposition välille, mutta ei dehumanisoi osapuolia.

Populismi: 50/100

Artikkeli käsittelee kansa-eliitti-asetelmaa tutkijoiden äänessä, jotka analysoivat perussuomalaisten taktiikkaa.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Jussi Halla-aho on saanut esittää näkemyksensä jarrutuksesta.

5 JSN-arvio 80/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen eduskunnan aikatauluista.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on eroteltu, tutkijoiden näkemykset on selvästi merkitty.

Heikkoudet

  • JO 21: Vaikka Halla-ahoa on kuultu, artikkelin kehys on voimakkaan kriittinen oppositiota kohtaan, mikä tekee siitä epätasapainoisen.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli raportoi ajankohtaisesta eduskuntatapahtumasta tavanomaisella tavalla.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee hallituspuolueita ja parlamentaarista järjestystä: perussuomalaisten jarrutustaktiikka esitetään demokratiaa haastavana ja kyseenalaisena toimintana, mikä marginalisoi oppositiopuolueen keinot.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että eduskunnan keskustelukulttuurin häiriintyminen on yksiselitteisesti negatiivinen asia, josta vastuu on jarruttajilla. ”Siellä mölistään ja keskustelu ei ole aivan kunnollista”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksenteon epäselvyydet ja kaaos kuvataan ilmiöinä, jotka 'syntyivät', häivyttäen yksittäisten toimijoiden vastuun prosessin hallinnasta. ”Perjantaina eduskunnassa vallitsi suorastaan kaaos.”
Kuka saa äänen Tutkijoiden ja hallituspuolueiden edustajien äänet hallitsevat analyysia, kun taas perussuomalaisten ääni rajoittuu puolustautumiseen kritiikkiä vastaan. ”Tampereen yliopiston tutkijatohtori Johanna Vuorelma kyseenalaistaa etenkin perussuomalaisen varapuhemies Juho Eerolan toiminnan.”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli kehystää perussuomalaisten jarrutuskeskustelun ensisijaisesti demokratiaa horjuttavaksi ja poliittiseksi peliksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa opposition toiminta nähdään häiriönä eduskunnan normaalille toiminnalle, kun taas hallituksen ja tutkijoiden äänet saavat tulkintavallan tapahtumien luonteesta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei avata tarkemmin perussuomalaisten esittämiä substanssiperusteita elvytyspaketin vastustamiselle, mikä voisi auttaa lukijaa ymmärtämään jarrutuksen motiiveja pelkän taktiikan ulkopuolelta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Antti Rinne laajempi kuva
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • EU:n elpymispaketti
  • Helsinki
  • Uusimaa
  • talous
  • kotimaat
  • politiikka
  • kotimaa
  • Suomen eduskunta

Tiedot tästä analyysistä

Varapuhemies Tarja Filatov (sd.) kertoo [...553 sanaa...] toukokuuta 2021 kello 23 saakka._

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →