Analyysi artikkelista: Eduskunta käsittelee pääsihteeri Antti Pelttarin hyllytystä uudelleen syyskuussa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.6 Luna82
- Mistral Small95
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi pääsihteerin virasta pidättämisen jatkumisen syytteen nostamisen myötä. Vaikka Pelttari on kiistänyt syyllisyytensä, uutisointi painottaa syytteen merkitystä virka-aseman kannalta, mikä ennakoi pidätyksen jatkumista.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on pääosin neutraali ja raportoiva. Vinouma on hyvin vähäinen, rajoittuen toimittajan omaan arvioon siitä, että virasta pidättämisen jatkuminen olisi todennäköistä.
Juttu käsittelee hallinnollista ja oikeudellista prosessia ilman ideologista latausta. Toimittaja raportoi tapahtumat neutraalisti ja antaa tilaa myös Pelttarin kiistolle.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Eduskunnan kansliatoimikunnan näkökulma
- Syyteharkinnan eteneminen
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli keskittyy prosessin seuraaviin vaiheisiin ja oikeudellisiin realiteetteihin.
Artikkeli välttää tunteisiin vetoamista ja keskittyy faktapohjaiseen raportointiin.
2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja kuvaa jutun ytimen.
Otsikko on asiallinen ja toteava.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli on neutraali raportti ilman vastakkainasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna0
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.
3 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Pelttari on mainittu ja hänen kantansa on referoitu aiemmasta muistiosta, mutta hän ei ole jutussa äänessä.
4 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista – toimittajan arvio on selkeästi erotettu uutisoinnista.
- JO 15: Otsikolla on kate leipätekstissä.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
5 Omaperäisyys
Uutinen seuraa ajankohtaista prosessia, joka on julkista tietoa.
6 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi pääsihteerin virasta pidättämisen jatkumisen syytteen nostamisen myötä. Vaikka Pelttari on kiistänyt syyllisyytensä, uutisointi painottaa syytteen merkitystä virka-aseman kannalta, mikä ennakoi pidätyksen jatkumista.
Herää kysymys, miksi artikkeli korostaa syytteen lievempää nimikettä verrattuna aiempaan tutkintanimikkeeseen – tämä voi olla pyrkimys antaa lukijalle kuva, että tilanne ei ole eskaloitunut, vaikka syyte on nostettu.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
7 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →