Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Suomi kutsuu Venäjän suurlähettilään puhutteluun

Iltalehti Uutinen 2.9.2026
Pisteet
79
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
20
  • GPT-5.6 Luna20
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
90
  • GPT-5.6 Luna85
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi Suomen diplomaattisesta vastatoimesta Venäjää kohtaan. Lukijalle välittyy kuva koordinoidusta eurooppalaisesta rintamasta, jossa Suomi toimii osana laajempaa turvallisuuspoliittista linjausta.

Uutinen Iltalehti Jimi Holmberg · 2.9.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli nojaa vahvasti ulkoministeriön ja EU-viranomaisten antamiin tietoihin.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja raportoiva. Vinouma on vähäinen ja liittyy lähinnä siihen, että länsimaiden näkemys sabotaasista on jutun keskiössä, kun taas Venäjän vastine on hyvin lyhyt.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi viranomaisten toimista ja EU:n linjauksista. Se ei sisällä ideologista kehystystä, vaan kuvaa vallitsevaa turvallisuuspoliittista tilannetta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Saksan ja EU:n näkemys Venäjän vastuusta

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi taustoitus siitä, mitä muita vastaavia tapauksia on ollut, jäi pintapuoliseksi. — Lukija saisi paremman kuvan sabotaasiuhan laajuudesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli Venäjän kiihtyvästä sabotaasista.

Konflikti- tai kriisikehys

Diplomaattinen konflikti Venäjän ja EU-maiden välillä.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu uutisoitavaan turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 5/100, kärjistys 15

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa täysin sisältöä: "Suomi kutsuu Venäjän suurlähettilään puhutteluun".

Klikkihoukutus: 5/100
  • GPT-5.6 Luna3
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja suora.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa diplomaattista tapahtumaa neutraalisti: "Suomi kutsuu Venäjän suurlähettilään puhutteluun".

Kärjistys: 15/100
  • GPT-5.6 Luna15
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli kuvaa diplomaattista jännitettä, mutta ei käytä polarisoivaa kieltä.

Populismi: 2/100
  • GPT-5.6 Luna2
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli on asiallinen uutisraportti ilman kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjä on mainittu, mutta sen kanta on referoitu hyvin lyhyesti presidentti Putinin kiistona.

5 JSN-arvio 90/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen viranomaislähteitä käyttäen.
  • JO 10: Attribuutio on selkeä: tiedot tulevat ulkoministeriöltä ja Saksan hallitukselta.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu yleisesti saatavilla oleviin viranomaistietoihin ja on tyypillinen uutisraportti.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Suomen ulkopoliittista linjaa ja EU:n yhtenäisyyttä korostamalla Venäjän vastuuta sabotaasitoiminnasta.
Pelissä Diplomaattiset suhteet vs. kansallinen turvallisuus. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, painottaen Venäjän sabotaasitoiminnan aiheuttamaa uhkaa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Leipzigin droonitapaus on Venäjän sabotaasia, vaikka se mainitsee Putinin kiellon. ”Saksan hallituksen mukaan Venäjä on vastuussa räjähteillä lastatusta droonista”
Kuka saa äänen Suomen virallinen kanta ja EU:n edustajien ääni korostuvat, kun taas Venäjän kanta esitetään lyhyenä kiistona. ”Venäjän presidentti Vladimir Putin kiistää maansa yhteydet tapaukseen.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli raportoi Suomen diplomaattisesta vastatoimesta Venäjää kohtaan. Lukijalle välittyy kuva koordinoidusta eurooppalaisesta rintamasta, jossa Suomi toimii osana laajempaa turvallisuuspoliittista linjausta.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jimi Holmberg muut analyysit →
politiikka Ulkomaat Elina Valtonen Vladimir Putin Kaja Kallas Suomi Venäjä Euroopan unioni Saksa Puola
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka
  • Ulkopolitiikka ja kansainvälinen politiikka
  • Poliitikot
  • Suomen politiikka
  • Kansainvälinen politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Suomi reagoi Leipzigin droonitapaukseen. Suomi [...87 sanaa...] ovat varoittaneet Venäjän kiihtyvästä sabotaasista.

Sisältö haettu
3.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →